Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) on kunnianhimoinen tavoite. Hän aikoo saada sote-lait eduskuntaan vielä tänä vuonna.
Sata lakia ei ole mikään pieni puristus: vaalien jälkeen hallitus on tuonut eduskuntaan vasta reilu sata lakia. Sote-lait ovat vielä monen lukon takana.
Yksi hankalimmista asioista on Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisu. Ratkaisun hankaluuden myöntää myös Kiuru. Ollaan uuden äärellä.
Kiurun mukaan sote-uudistuksen tuomista säästöistä puhuminen on ollut repivää.
Muutkin suuret kaupungit haluavat oman ratkaisunsa, mutta Helsinki-Uusimaan tyyppistä sotea ei ole tarjolla muille kaupungeille.
Demarien kansanedustajan Johanna Ojala-Niemelän johtama perustuslakivaliokunta joutuu kovan paikan eteen ratkoessaan erillisratkaisun perustuslainmukaisuutta. Eikä erillisratkaisu ole mikään läpihuutojuttu.
Sote-palvelut saman katon alle
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-kompastelusta oppineena Rinne-Marinin hallitus tinkii sote-uudistuksen tavoitteista. Kiuru myöntää, että uudistus on selkeästi kutistunut Sipilän hallituksen tavoittelemasta megaluokasta.
Viime perjantaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa Kiuru linjasi hallituksen uudistuksen kohdistuvan peruspalveluihin.
Tavoitteena on saada terveys- ja sosiaalipalveluja nykyistä laajemmin saman katon alle. Palvelujen saatavuutta ja laatua parannetaan. Tämä on hyvä viesti potilaille, mutta epäusko on laajaa.
Ja väsymys sote-saagaan, minkä ministerikin myöntää.
Palvelujen vauhdittamiseen on tulossa 70 miljoonaa lisärahaa ja sote-uudistusta palveleviin rakenneuudistuksiin 120 miljoonaa. Haku kunnille, kuntayhtymille ja muille sote-palvelujen kehittäjille ja järjestäjille alkaa tänään.
Kuntien palvelujen tuottamisahdingossa 70 miljoonaa on rajallinen, mutta se on enemmän kuin ei mitään.
Maakuntien palvelut riisuttu
Maakunnat tai itsehallintoalueet – kuten Kiuru käyttää molempia käsitteitä – on riisuttu Sipilän hallituksen ajoista. Maakuntien merkittävin tehtävä on sote-palvelujen järjestäminen.
Myös ensihoito siirtyy maakunnille. Ympäristöterveydenhuollon siirtoa selvitetään. Työvoimapalvelut eivät siirry maakunnille, kuten niitä oltiin siirtämässä maakunnille ja osin yksityistämässä Sipilän hallituksessa.
Rahoitus jää valtion vastuulle eli tässä mennään Sipilän hallituksen askelmerkkien mukaan. Verotusta selvitetään parlamentaarisesti, mutta Marinin hallituksen aikana maakunnat tuskin saavat verotusoikeutta.
Kiurun mukaan sote-uudistuksen tuomista säästöistä puhuminen on ollut repivää. Valtion talouden kestävyysvaje on liitetty vahvasti sotepalveluihin.
Kiurun mukaan tuottavuutta parannetaan, mutta terveyden tai sairauden hoidosta säästäminen ei vastaa vaatimuksiin. Parhaiten vaikuttavuutta toisi hyvinvoinnin vahvistaminen ja sairauksien ehkäiseminen.
Monisairaiden elämä helpottuu, jos…
Hallitus haluaa kunnianpalautuksen perusterveydenhuollolle. Perusterveydenhuollon maine on pahasti rapautunut.
Terveyskeskusten kiireettömään hoitoon on joutunut jonottamaan viikkotolkulla ja jopa kuukausikaupalla. Tavoitteena on päästä hoitoon seitsemässä päivässä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetään saman katon alle. Harjoitus ei ole helppo, sillä kyse on kahden hyvin erilaisen työkulttuurin yhdistämisestä.
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa olisi myös lääkärien, hoitajien ja kotisairaalapalvelujen lisäksi muun muassa sosiaalityötä, fysiatrian palveluja ja erikoissairaanhoitoa konsultoituina palveluina.
Suurin muutos potilaiden kannalta olisi, että kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuu. Palvelujen keskittäminen saman katon alle helpottaa monisairaiden elämää.
Valinnanvapaus enää historiaa
Sipilän hallitus heitti valinnanvapauden romukoppaan heti hajoamisena jälkeen vajaa vuosi sitten. Rinteen hallitus ei ottanut valinnanvapautta missään muodossa.
Kiireettömään hoitoon pääsy aiotaan varmistaa tiukentamalla hoitoon pääsy kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Tämä palvelee samaa asiaa kuin yksityistämisessä oli oikeistohallituksella tavoitteena eli hoitoon pääsyn kynnys madaltuu.
Kunnat ovat edelleenkin jatkaneet palvelujen yksityistämistä. Kiuru muistuttaa perustuslakivaliokunnan sitovista linjauksista. Oman palvelutuotannon pitää olla yksityistämistilanteissa riittävää niin kunnissa, kuntayhtymissä kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Hän epäilee, että esimerkiksi viimeksi julkisuudessa olleen Päijät-Hämeen palvelujen yksityistämisessä tätä ei ole varmistettu.