Lehtikuva/Gabriel Bouys

Espanjaan syntynyt ensimmäinen vasemmistopuolueiden koalitiohallitus joutuu aloittamaan vaikeista lähtökohdista.

Espanjassa pitkään jatkunut poliittinen umpikuja päättyi, kun sosiaalidemokraattisen PSOE-puolueen Pedro Sánchezin johtama hallituskoalitio sai taakseen enemmistön parlamentin luottamusäänestyksessä viime viikon tiistaina.

Sánchezin vasemmistohallituksen muodostaminen päättää kauan kestäneen poliittisen epävarmuuden ajanjakson. Viime vuonna maassa järjestettiin kahdet parlamenttivaalit, ja viimeiset 10 kuukautta maata on hallinnut Sánchezin johtama väliaikainen hallitus.

Maan demokraattisen historian tiukimmassa äänestyksessä sosialistien (PSOE) ja vasemmistolaisen Unidas Podemosin hallituskoalitio sai 167 ääntä, sitä vastusti 165 kansanedustajaa ja tyhjää äänesti 18. Toisella äänestyskierroksella hallituksen muodostamiseen riitti yksinkertainen enemmistö, kun ensimmäisellä äänestyskierroksella olisi vaadittu määräenemmistö.

Hallitusta odottaa kova vastus oppositiosta.

Hallitusäänestyksen ratkaisivat tiistaina tyhjää äänestäneet Katalonian tasavaltalainen vasemmisto -puolue ERC (13 ääntä) sekä vasemmistolainen baskien itsenäisyyttä ajava puolue EH Bildu (5 ääntä).

Sánchezin turvautuminen itsenäisyyspuolueiden tukeen on kirvoittanut vastustajien riveissä armotonta kritiikkiä. Oikeistolaisen kansanpuolueen (PP) johtaja Pablo Casado syytti Sánchezia Espanjan hajottamisesta ja taipumisesta ”terroristijärjestö ETA:n kannattajien, separatistien ja kommunistien” vaatimuksien edessä.

ILMOITUS

Äärioikeistolaisen Vox-puolueen johtaja Santiago Abascal meni vielä pidemmälle ja väitti Sánchezin johtamaa hallitusta laittomaksi.

Sánchezilta odotetaan
ratkaisua Katalonian kriisiin

Uusi hallitus on ilmoittanut päähuomionsa keskittyvän talouteen, ympäristöasioihin, Espanjan syrjäseutujen asukkaiden tilanteen parantamiseen sekä sosiaalipoliittisten uudistusten läpiviemiseen. Pääministeri lupaa myös kiristää suuryritysten verotusta, vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Koska vähemmistöhallitukselta puuttuu parlamentin enemmistön tuki, päätösten läpi ajaminen hallituskauden aikana vaatii ponnisteluja. Hallituksella on ainoastaan 155 paikkaa 350-paikkaisen parlamentin alahuoneesta, kun määräenemmistöön vaaditaan 176 ääntä.

Heikoista toimintaedellytyksistä huolimatta yksi uuden hallituksen ensisijaisista tavoitteista on etsiä ratkaisua maan historian vaikeimpaan kriisiin, Katalonian tilanteeseen. Sosialistit ovat ilmoittaneet pyrkivänsä ratkaisuun dialogin avulla.

Katalonian itsenäisyyspuolueet puolestaan vaativat lokakuussa huomattavan pitkät vankeustuomiot saaneiden Katalonian itsenäistymishankkeeseen osallistuneiden johtajien vapauttamista, mihin Sánchez ei toistaiseksi ole ottanut kantaa.

ERC-puolueen johtaja Oriel Junqueras on ollut marraskuusta 2017 vangittuna ja sai viime lokakuussa 13 vuoden vankilatuomion osuudestaan Katalonian itsenäisyyskansanäänestyksessä.

ERC:n pyrkimys olisi myös saada aikaan laillinen Katalonian itsenäistymisäänestys, mutta siihen vaadittavaan perustuslain muutokseen eivät hallituksen äänet parlamentissa riitä.

Äärioikeiston menestys ajoi
vasemmiston koalitioon

Espanjan uusi hallitus on paitsi ensimmäinen vasemmistopuolueiden yhteishallitus, myös ensimmäinen minkään puolueiden muodostama koalitiohallitus vuonna 1978 tapahtuneen demokra-
tiaan paluun jälkeen.

Aikaisemmin vallassa vuorotelleiden sosialistien PSOE:n ja oikeistopuolue PP:n kannatus on tasaisesti laskenut samalla kun uudet, niitä radikaalimmat puolueet ovat lyöneet itsensä läpi.

Uusien puolueiden ilmaantumisen myötä maan poliittinen kenttä on polarisoitunut ja sirpaloitunut, mikä tekee alkavasta hallituskaudesta hankalan. Oppositiosta hallitusta odottaa myös ennenkuulumattoman kova vastus. Äärioikeistolaisen Voxin noustua marraskuun vaaleissa äkkiä maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, myös oikeistopuolue PP on joutunut koventamaan retoriikkaansa.

Vielä kesällä hallitustunnustelut PSOE:n ja Podemosin välillä kariutuivat riitaisina. Äärioikeiston vaalimenestys kuitenkin pakotti ne mahdottomalta vaikuttaneeseen yhteistyöhön, sillä kolmannet parlamenttivaalit olisivat mitä todennäköisimmin johtaneet Voxin nousuun hallitukseen.

Sopu löytyi pakon edessä hämmästyttävän nopeasti, sillä Sánchez ja Podemosin Pablo Iglesias ilmoittivat yhteistyöaikeistaan vain kaksi päivää marraskuun vaalitulosten selvittyä.

Podemosista ensimmäistä
kertaa hallituspuolue

Sánchezin hallituskoalitio nostaa nyt ensimmäistä kertaa hallitukseen vasemmistopuolue Podemosin ja Izquierda Unidan (Yhdistynyt vasemmisto) muodostaman liiton Unidas Podemosin. Ministerinsalkun saavat sekä Podemosia johtava Iglesias että avoimesti kommunistista ideologiaa kannattava IU:n johtaja Alberto Garzón. Unidas Podemos onnistui näin lopulta kääntämään marraskuun vaalien tappion edukseen.

Tosin jo ennen hallitustyön alkuun pääsyä on pohdittu, jääkö Unidas Podemosin valta lähinnä nimelliseksi, ja keskittyykö todellinen päätösvalta lopulta Sánchezin puolueelle.

Vasemmistohallituksen edun mukaista on kuitenkin löytää keskinäinen yhteisymmärrys nopeasti. Asialista on pitkä ja kauan jatkunut poliittinen epävarmuus on syönyt kansalaisten luottamusta päättäviä elimiä kohtaan.

Hallituksen todella toivoisi onnistuvan tehtävässään, sillä mahdolliset uudet vaalit saattaisivat vasemmiston näkökulmasta olla todellinen katastrofi. Tämän hallituskumppanit tietävät itsekin.