Laaja teollisuutta koskeva kaksiviikkoinen lakko uhkaa 27. tammikuuta. Kunta-alan neuvottelut puolestaan alkoivat tiistaina jo valmiiksi juntturassa. 420 000 palkansaajaa koskevat sopimukset umpeutuvat vasta 31. maaliskuuta. Harva uskoo, että niistäkään neuvotteluista selvitään ilman lakkoja, ainakaan lakonuhkia.
Työmarkkinaneuvotteluja luonnehditaan aina vaikeiksi, mutta nyt voi huoletta puhua ennätysvaikeuksista. Ongelman takana on neljä kirjainta, jotka ovat myrkyttäneet ilmapiiriä viimeksi kuluneet kolme vuotta: kiky.
Uusi hallitus on siivonnut kiitettävän ripeästi Juha Sipilän hallituksen ongelmallisinta perintöä, mutta ei voi mitään kilpailukykysopimukselle. Sen solmivat työmarkkinajärjestöt kesällä 2016 pistooli ohimolla. Kilpailukykysopimuksella eli kikyllä vältettiin Sipilän hallituksen joulukuussa 2015 uhkaamat pakkolait, joilla olisi rajoitettu sopimusvapautta, pidennetty työaikaa, lyhennetty vuosilomaa ja leikattu lomarahoja. Lisäksi hallitus uhkasi 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla.
Uusi hallitus on siivonnut kiitettävän ripeästi Juha Sipilän hallituksen ongelmallisinta perintöä, mutta ei voi mitään kilpailukykysopimukselle.Eduskunnassa lopulta kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto tukivat kiky-sopimusta.
Kiky jäädytti palkat vuoden ajaksi silloisten sopimusten päättymisajasta eteenpäin. Julkisen sektorin lomarahoja leikattiin vielä viime kesänä 30 prosenttia.
Se mikä nyt hiertää sekä yksityisen puolen että julkisen alan neuvotteluissa, on vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla ilman erillistä korvausta. Talkootyö, kuten palkansaajaliike asian ilmaisee. Siitä halutaan nyt eroon. Osa liitoista on valmis jatkamaan työajan pidennystä, mutta vaatii siitä hintaa, joka on 1,4 prosentin palkankorotus sen päälle, mitä neuvotteluissa muuten sovitaan.
Päänavaus ei kelpaakaan
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa tammikuun alussa kiky-tunnit poistettiin vajaalta 100 000 palkansaajalta samalla, kun sovittiin 3,3 prosentin palkankorotuksista kahdelle vuodelle. Pari muutakin vastaavaa sopimusta on sen jälkeen syntynyt, mutta työnantajaliitot ja niiden taustalla koordinoiva EK pitää tiukkaa linjaa: kiky-tunnit pysyvät.
27. tammikuuta alkavilla lakoilla uhkaavat Teollisuusliitto, Paperiliitto ja Pro.
Jos neuvotteluratkaisua ei synny, Teollisuusliiton kaksi viikkoa kestävä työnseisaus koskee työtehtäviä yli kahdella sadalla työpaikalla muun muassa öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden sekä kemian perusteollisuuden aloilla. Lakon piirissä on noin 14 000 työntekijää.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto syytti ”Etelärannassa uhittelevia työnantajapomoja” haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä oikeudenmukaisiin sopimuksiin.
– Siellä näköjään katsotaan, että maa voidaan mieluummin ajaa lähes kaaostilaan kuin että tehtäisiin jo toisissa pöydissä kelvollisiksi koettuja ratkaisuja työajasta ja palkasta. Tämä lienee sitä Etelärannan mainostamaa liittokohtaista hajautuspolitiikkaa.
Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus jatkavat neuvotteluja keskenään loppuviikolla ilman valtakunnansovittelijaa.
Kymmeniä tapaamisia turhaan
Paperiliitto neuvotteli Metsäteollisuus ry:n kanssa 34 kertaa ennen kuin katkaisi neuvottelut. Palkoista keskustelemista ei ole edes aloitettu.
Paperiliiton mielestä on selvää, että kiky-sopimukseen perustuva 24 tunnin vuosittainen talkootyöaika on myöskin paperiliittolaisten osalta ohi.
– Kilpailukykysopimus sovittiin väliaikaisesti tämän maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Sillä, miten työajanlisäys on työehtosopimukseen kirjattu, ei ole merkitystä, koska sopimus on katkolla, painotti puheenjohtaja Petri Vanhala.
Paperiliiton lakko alkaa 67 Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksessä 27. tammikuuta, jos sopimukseen ei sitä ennen päästä. Lakon piiriin kuuluu noin 9 000 Paperiliiton jäsentä.
Vanhalan mukaan neuvottelukierros on todella erikoinen.
– Ensin vientialan työnantajat vaativat, että päänavaajaa ja viennin sopimusten mallia pitää suojella. Nyt kun Teknologiateollisuus sai sovittua Teollisuusliiton kanssa sopimuksen, vaatimukset on täysin unohdettu. Jos ajatuksena oli rakentaa työmarkkinoille niin sanottua Suomen mallia, Metsäteollisuus ry:n tapa hoitaa asioita ei ainakaan tue sitä. Tällä on vaikutusta myös tuleviin tes-kierroksiin.
Myös tämän kiistan osapuolet jatkavat neuvotteluja keskenään.
Ideologiaa ja lillukanvarsia
Kiky-kiista on viemässä myös Pron edustamat toimihenkilöt lakkoon 27.1.
– Työnantaja ei halua sopia kiky-tuntien poistamisesta, vaan vaatii edelleen ilmaisen työn tekemistä. Palkankorotuksista ei ole edes päästy keskustelemaan, vaikka neuvotteluja on käyty lokakuusta lähtien, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoi.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi maanantaina, että suomalaisten työmarkkinoiden menestysresepti on ollut pragmaattisuus, jota työnantajilta todellakin kaivattaisiin.
– Työnantajapuoli on maalannut itsensä ideologisista syistä nurkkaan ja ajaa maata laajoihin työmarkkinahäiriöihin.
– Työ- ja elinkeinoelämän suuret tulevaisuuden haasteet ovat aivan muualla kuin keinotekoisessa, puolittain toteutetussa työajan pidennyksessä ja näihin haasteisiin on yhdessä tartuttava. Takertuminen lillukanvarsiin on iso virhe työnantajalta, Eloranta varoitti.
Sama kaiku on askelten myös kunta-alan neuvotteluissa. Muitakin kiistakysymyksiä on, mutta hoitajaliitot, JHL sekä Suomen suurin neuvottelujärjestö JUKO haluavat irti kiky-tunneista.
– Olemme tukeneet palkattomilla työtunneilla vientialojen kilpailukykyä. Kun kiky-tunnit ovat nyt poistuneet teknologiateollisuudesta, on epäoikeudenmukaista, että julkisrahoitteisten alojen palkansaajia vaaditaan jatkamaan talkootyötä, sanoi julkisalan koulutettujen JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Vasemmistoliitto vastusti yksin
Talkootyön lisäksi palkansaajien pinnaa kiristää se, että kiky-sopimuksessa työnantajien eläke- ja sosiaaliturvan maksuja siirrettiin palkansaajien maksettaviksi. Työnantajat saivat tästä noin kuuden miljardin euron hyödyn.
Eduskunnassa lopulta kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto tukivat kiky-sopimusta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kutsui sitä banaanivaltion reseptiksi. Hän totesi, että Suomi tunnetaan maailmalla Nokiasta, koulutusjärjestelmästä, muotoilusta, start-up-skenestä. Menestyksiä ei ole luotu halpatyöllä eikä palkka-alennuksilla.
Tämän viikon keskiviikkona Andersson sanoi toivovansa, että kiky-tunneista päästään eroon kaikilla aloilla.
”Ei voi käydä niin, että miesvaltaisten vientiteollisuuden alojen vahvat liitot saavat nämä neuvoteltua pois, mutta jo valmiiksi palkkakuopassa oleville naisvaltaisille aloille ne jäävät”, opetusministeri kirjoitti.
Kiky-sopimus perustui Suomen Pankin laskelmaan, jonka mukaan Suomen kustannuskilpailukyky oli heikentynyt 10–15 prosenttia keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Siitä tuli virallinen totuus, jota haastettiin ennen kaikkea Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Minkäänlaista julkisuutta ei saanut laitoksen silloisen tutkijan Pekka Sauramon Eurostatin tilastoihin perustuva laskelma, jonka mukaan Suomen työvoimakustannukset olivat itse asiassa matalammat kuin Saksassa ja Ruotsissa.
Sauramo piti koko kilpailukykykuilua kiistanalaisena asiana. Oli kuitenkin olemassa poliittinen päätös, että kuilu on.