Lehtikuva/Emmi Korhonen

Valtakunnalliset työehtosopimusneuvottelut vuosille 2020–2022 ovat menossa ja ne koskevat 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa työntekijöiden palkankorotuksista, lisistä, työajoista, lomista ja paikallisesta sopimisesta. Neuvotteluissa työntekijöitä edustavat ammattiliitot ja työnantajia työnantajaliitot.

Teknologiateollisuuden 93 000 työntekijälle sovittiin tammikuun alussa 3,3 prosentin palkankorotukset, mikä antaa suuntaa muidenkin työalojen palkkaneuvotteluille.

Vaikka osa työntekijöistä on sitä mieltä, että he eivät ammattiliittoja tarvitse ja neuvottelevat tarvittaessa omat työehtonsa, ovat hekin hyötyneet ammattiliittojen edunvalvonnasta. Ilman ammattiliittoja Suomessa ei olisi valtakunnallisia työehtosopimuksia, minimipalkkalakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslakia, työeläkelakia, irtisanomissuojaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Ammattiliittojen yhteistyöllä Postin palkanalennus saatiin estettyä.

Jos ammattiliittoja ei olisi, Postin vuoden 2019 työehtosopimuskiista ja yli 30 prosentin palkanalennusesitykset, olisivat arkipäivää kaikkialla. Ammattiliittojen yhteistyöllä Postin palkanalennus 2 100 eurosta alle 1 600 euroon saatiin estettyä.

Työntekijät, jotka eivät kuulu ammattiliittoon, unohtavat että esimerkiksi 2000-luvun alussa 1 200 euroa kuukaudessa ansaitseva ansaitsee tällä hetkellä ammattiliittojen ansiosta noin 1 800 euroa kuukaudessa eli 50 prosenttia enemmän.

Ammattiliiton noin prosentin jäsenmaksu palkasta on pieni korvaus työntekijöiden edunvalvonnasta.

Yleinen työttömyyskassa YTK ei työehtosopimuksista neuvottele tai osallistu työpaikan luottamusmiestoimintaan. Kaikki neuvottelut käydään ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksuilla. YTK:n perustaja ja pitkäaikainen johtaja vuosina 1992–2005 oli Juho Paloheimo. Hän sanoi YTK:n perustamisen olleen ammattiyhdistysliikkeen vastainen toimi.

Jarno Strengell
JHL-pääluottamusmies
Mikkeli