Lehtikuva/Emmi Korhonen

Räväkillä, mutta kansalaisten mielestä oikeutetuilla vaatimuksillaan hoitajien palkankorotuksista Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen nosti odotukset korkealle hoitoalan palkkaneuvotteluissa.

Tulossa ovat ennakoituakin vaikeammat neuvottelut. Rytkösen vaatimus 1,8 prosentin vientialoja 3,3 prosentin ylittävästä palkankorotuksesta kohtaa lujaa vastustusta.

Kaikki kiertyy niukan rahan ympärille. Suuri osa hoiva-alan työnantajista saa rahansa veronmaksajilta. Ylen kyselyn mukaan veronmaksajat haluavat hoitoalalle vientialaa suuremmat palkankorotukset.

Tosin veronmaksajilta ei kysytty, että oletteko valmiita maksamaan lisää veroja. Sympatiat ovat vahvasti hoitajien puolella.

Kuntatyönantajalla on mielestään kova ässä kädessä: kunnilla ei ole varaa maksaa hoitajien vaatimia korotuksia. Kunnilla on toki varaa maksaa jo nyt saman tasoisen tutkinnon suorittaneille insinööreille sairaanhoitajia korkeampaa palkkaa.

ILMOITUS

Naisaloilta vaaditaan palkkamalttia, vaikka samantasoisen teknisten alojen koulutuksen saaneiden miesten ansiot saattavat olla reilusti yli 10 000 euroa suuremmat vuodessa.

Elinkaarella tämä ero vielä kumuloituu kymmeniksi tuhansiksi. Eläkkeelle päästyään monia ihmishenkiä pelastanut kuuluisa Sari Sairaanhoitaja nauttii satoja euroja pienempää eläkettä kuukaudessa kuin yhtä vaativaa työtä tehneet teknisten alojen miehet.

Kuntatyönantaja haluaa iskeä säröä puhumalla rahan niukkuudesta. Tehyssä on vedottu hallitukseen muistuttaen hallitusohjelman linjauksista tasa-arvoisemmasta palkkakehityksestä. Tehyn ekonomisti Ralf Sund sanoi Kansan Uutisille, että palkkaneuvottelut tulee hoitaa ensin. Vasta sitten on hallituksen vuoro.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen asemassa on vaikea puuttua neuvotteluihin. Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd.) poltti näppinsä pahan kerran Postin palkkakiistoissa.

Valtiolla on iso rooli kuntien rahoituksessa kuntien valtionosuuksien kautta. Tätäkin suurempi on kuntien oma rooli. Hoitajien, kuten ei muidenkaan kuntatyöntekijöiden palkkaneuvotteluja helpota se, että monet kunnat nostavat jo nyt veroprosenttiaan. Vajaa viidennes kunnista on käynyt yt-neuvotteluja.

Tosiasiahan on, että samapalkkaisuusohjelmiin ei ole ollut koskaan riittävästi rahaa. Kaikesta tasa-arvo- ja työelämän kehittämishankkeista ja -aikeista huolimatta vanha pääsääntö pitää kutinsa eli jää 80 senttiin.

On ollut ikään kuin normaalia maksaa naisille pienempiä palkkoja kuin miehille. Hoitajat ovatkin käyneet pitkän taistelun päästäkseen eroon ajatuksesta, että kutsumusammatista maksetaan vähemmän.

Vuosikymmenten näkemykset naisten työn arvosta ja naisten roolista perheessä ja työelämässä vaikuttavat yhä.

Matalapalkka-alojen naiset pääsevät palkkakuopasta vain, jos heidän palkkojaan korotetaan muita enemmän.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.