Marraskuu on Etelä-Suomessa kestänyt sään puolesta nyt 2,5 kuukautta, eikä mitään muutosta ole näköpiirissä. Keskiviikkona rikottiin useita asemakohtaisia tammikuun lämpötilaennätyksiä. Heinola mittari kipusi 8,1 plusasteeseen.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ennustaa tavallista leudompaa lämpötilaa ainakin 9. helmikuuta asti. Kiire tulee, jos Etelä-Suomen koululaisten talvilomaviikolle ehtii tulla lunta.
Talvet ovat jatkossa tällaisia. International Journal of Climatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.
Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.
Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella.
Terminen talvi voi jäädä kokonaan tulematta
Mallitulosten perusteella tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.
Hyvin pitkiä, eli yli 20 vuorokautta 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvoa pidempiä, kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään 10 vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa.
Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Malliajojen pohjana kasvihuonekaasuskenaariota, jossa maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin.
– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.
Vaikutukset laajoja
Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.
Ennustetuilla vuodenaikojen muutoksilla on laajoja vaikutuksia. Varsinkin Etelä-Suomessa lunta ja vesistöjen jäitä on jatkossa vähemmän. Se vaikeuttaa saimaanhylkeiden lisääntymistä.
Roudan vähentyminen vaikeuttaa puunkorjuuta metsistä, koska sula maa ei kanna koneita. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa.
Keväiden aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.