Jussi Joentausta

Kommentti: Vain systemaattiset palkankorotukset nostavat naiset palkkakuopasta.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kiteyttänyt sairaanhoitajien vientialoja suuremman palkkavaatimuksen olevan 50 euron pintaan suuremman per kuukausi. Tällä summalla sairaanhoitajat pääsisivät tasoittamaan palkkakuoppaansa.

Naiset ovat palkkakuopassa naisvaltaisilla aloilla. Tampereen yliopiston tutkijat Satu Ojala, Paula Koskinen Sandberg ja Armi Mustosmäki ovat vertailleet naisten ja miesten palkkakehitystä elinkaarella. Tulokset on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

”Nykyinen epätasa-arvo on aktiivisten poliittisten valintojen seurausta – ja poliittisin valinnoin sitä on korjattava”, tutkijat kirjoittavat. Tähän asti tulokset ovat olleet laihoja.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaiset palkat ovat alempia ja lomat lyhyempiä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat jo 13 vuoden ajan sopineet samapalkkaisuusohjelmista. Niiden tavoitteena on ollut kuroa miesten ja naisten perusteetonta palkkaeroa umpeen.

Ero on kaventunut vain neljällä prosenttiyksiköllä.

ILMOITUS

”Jos tämä etanan vauhti jatkuu, palkkatasa-arvo saavutetaan vuonna 2090”, kirjoittavat tutkijat.

Rytkönen totesi viikonvaihteessa (HS 12.1.) pelkäävänsä, ettei hoitajilla riitä kärsivällisyyttä edes kymmenen vuoden odotukseen.

Työntekijäkato pakottaa palkankorotuksiin

Tutkijoiden viesti on tyly: Ohjelmien sijaan ratkaisuna ovat palkkakuoppa-alojen systemaattiset palkankorotukset. Nykyiset valtion ja työmarkkinatoimijoiden toimet eivät riitä.

Muualla ongelmia on jo lähdetty korjaamaan. Esimerkkeinä he mainitsevat Ruotsin, Saksan, Uuden-Seelannin sekä Iso-Britannian ja Australian. Suomalainen keskitetty työmarkkinamekanismi ei ole edistänyt samapalkkaisuutta.

Suomalaisessa sopimusjärjestelmässä on ollut vaikeaa nostaa tiettyjen, esimerkiksi naisvaltaisten alojen, palkkoja muita enemmän. Omien jäsenten edunvalvonta on jokaisen työmarkkinajärjestön olemassaolon perusta.

Tutkijat huomauttavat, että vuoden 2007 Tehyn työtaistelun ansiosta saadut palkankorotukset levisivät muillekin aloille. Tällöin hoitajien suhteellinen palkkakuoppa pysyi ennallaan samoin kuin sukupuolten palkkaero.

– Työvoimapula sote-alalla ja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa saattaa muuttaa asetelmaa, mutta se edellyttää solidaarisuutta muilta aloilta ja niitä edustavilta liitoilta, ennakoivat tutkijat.

Pääkaupunkiseudulla on korotettu muun muassa sosiaalityöntekijöiden, varhaiskasvatuksen sekä lääkärien palkkoja.

Ilkka Insinööri saa tuhdin korvauksen verrattuna Sari Sairaanhoitajaan

Tampereen tutkijat Ojala, Koskinen Sandberg ja Mustosmäki ovat vertailleet Sari Sairaanhoitajan ja Ilkka Insinöörin vuosituloja. Sukupuolten palkkaero oli 16 prosenttia vuonna 2018. Suuri osa tästä syntyy siitä, että naisten työt ovat matalapalkka-aloilla.

Naisten vuotuiset työtulot jäävät miehistä jälkeen tuhansia euroja jokaisena ikävuonna. Yhden vuosikymmenen aikana jälkeenjääneisyys kumuloituu kymmeniksi tuhansiksi euroiksi yhdessä ikävuosikymmenessä.

Alemman terveys- ja hyvinvointialan korkeakoulututkinnon tehnyt Sari häviää palkassa reippaasti Ilkka Insinöörille, joka on tekniikan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut mies. Palkkapuntari kääntyy Ilkan hyväksi 12 333 euroa ja 40-vuotiaana jopa 13 993 euroa.

40-vuotiaan kunnan työntekijän Sarin työtulo onkin enää 71 prosenttia Ilkan ansioista.

Miehet tekevät toki pidempää päivää, mutta se ei selitä valtavia eroja saman tason tutkinnon tehneillä naisilla ja miehillä.

Tutkijoiden mukaan nykyinen palkkaepätasa-arvo on aktiivisten poliittisten valintojen seurausta – ja poliittisin valinnoin sitä on korjattavakin. Erot eivät koske vain julkisen alojen työpaikkoja, vaan vastaavat työtuloerot koulutusalan ja -tason mukaan läpäisevät jokseenkin koko työllisen työvoiman.

Yksityistäminen ei paikkaa palkkakuoppaa

Yksityistäminen on ollut sote-uudistuksen keskiössä jo vuosia. Valinnanvapauden myötä keskustelu on hiljentynyt, mutta kunnat ovat jatkaneet yksityistämisiä niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin.

Ojala, Koskinen Sandberg ja Mustosmäki summaavat, että yksityisten hoivayritysten pääosin käyttämän yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaiset palkat ovat alempia ja vuosilomaoikeudet lyhyempiä.

Siksi yksityistäminen saattaakin alentaa naisten palkkatasoa myös terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Sote-palvelujen markkinaehtoistaminen ei ratkaise palkkatasa-arvoa.

Tutkijat peräävät myös valtion taholta toimia. Edellinen pääministerin Antti Rinteen (sd.) kompastuminen Postin työehtosopimusneuvotteluissa hillinnee nykyistä hallitusta puuttumasta työehtosopimusneuvotteluin.

Hallitus joutuu ottamaan jossain vaiheessa kantaa kuntien valtionosuuksiin, joista suuri osa menee sote-palvelujen kustannusten katteeksi.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!