Jussi Joentausta

SAK ja STTK peräävät työnantajilta ratkaisuhalua tes-pöytiin.

SAK:n hallitus on tyrmistynyt työnantajan neuvotteluhaluttomuudesta. Yleensä päänavauksen jälkeen muut neuvottelut saavat vauhtia, nyt ne seisovat ja aikaa kulutetaan lakkojen hintalapun kauhisteluun.

– Suomalaisten työmarkkinoiden menestysresepti on ollut pragmaattisuus ja nyt sitä työnantajilta todellakin kaivattaisiin. Työnantajapuoli on maalannut itsensä ideologisista syistä nurkkaan ja ajaa maata laajoihin työmarkkinahäiriöihin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Tilanne on SAK:n hallituksen silmissä huolestuttava ja työnantajan jämähtäneisyys lisää kriisin laajenemisen mahdollisuutta.

Sivukulujen siirto oli miljardiluokan kädenojennus yrityksille.

– Työ- ja elinkeinoelämän suuret tulevaisuuden haasteet ovat aivan muualla kuin keinotekoisessa, puolittain toteutetussa työajan pidennyksessä, ja näihin haasteisiin on yhdessä tartuttava. Takertuminen lillukanvarsiin on iso virhe työnantajalta, Eloranta varoittaa.

STTK:n hallitus puolestaan arvioi, että työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään. Sen mukaan syntyy vaikutelma, että työnantajapuolella ovat nuotit hukassa.

ILMOITUS

– Elinkeinoelämän keskusliitto luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Hyvä päänavaus

SAK:n hallitus pitää hyvänä, että työmarkkinoilla on saatu päänavaus aikaan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välille. Neuvotteluissa työntekijöitä hiertäneistä kiky-tunneista luovuttiin ja sovittiin maltillisista palkankorotuksista. Julkisissa arvioissa on todettu, että työmarkkinoiden päänavaus ei heikennä Suomen kustannuskilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Tähän asti erityisesti työnantajapuoli on nähnyt, että viennin avaus viitoittaa ja on mallina muille sopimusaloille. SAK:ssa todetaan, että nyt työnantaja on luopunut itse markkinoimastaan periaatteesta ja takertuu kiky-tuntien kirjaustapojen erilaisuuteen ja niiden vaikutukseen kilpailukykyyn. SAK:sta arvioidaan, että kumpikin perustelu ontuu.

– Keskusjärjestönä olemme jo aiemmin todenneet, että jokainen liitto voi omalla tavallaan sopia kiky-tuntien poistosta. Malleja ja tapoja varmasti löytyy, jos työnantajalla on tahtoa ratkaista asia, Eloranta toteaa.

Työrauha liitoille

Koska keskusjärjestöt eivät enää istu neuvottelupöydissä, STTK:n hallitus toivoo liitoille työrauhaa.

– Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat – ja myös työaika – aina uudelleen neuvoteltavissa. EK:n huutelu sivusta ei neuvotteluja edistä, ja työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään.

Julkisen sektorin neuvottelut alkavat tiistaina. STTK korostaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä.

– Oikeudenmukainen palkkaus ja säälliset työolot ovat perusedellytys laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, Palola sanoo.

Miljardiluokan kädenojennus yrityksille

SAK:n hallitus myös muistuttaa, että kiky-keskustelussa puhutaan vain työajan pidennyksestä ilman korvausta. Kilpailukykysopimuksessa sovittu työnantajan sivukulujen tuntuva siirto työntekijän maksettavaksi jää voimaan.

– Sivukulujen siirto oli ja on edelleen miljardiluokan kädenojennus yrityksille ja vastineeksi tästä odotettiin yrityksiltä investointeja, Eloranta muistuttaa.

Työllisyystoimia priorisoitava

STTK korostaa lisäksi sitä, että työmarkkinakierros on tärkeä paitsi ostovoiman, myös maan hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

– Työllisyysastetta on nostettava, luotava uusia työpaikkoja ja turvattava talouskasvu, Palola toteaa.

– Näihin asioihin kotoisella työmarkkinaratkaisuilla on erittäin suuri vaikutus. Samanaikaisesti olemme taloudessa erittäin epävakaan maailmanpolitiikan armoilla. On arvokasta pyrkiä hoitamaan omissa käsissämme olevat asiat hyvin ja tehokkaasti, sillä maailmantaloudelle emme paljon voi.