Saimaannorppakanta on saavuttanut 400 yksilön rajan, mutta ilmastonmuutos ja ihmistoiminta uhkaavat yhä populaatiota. Filosofian maisteri Lauri Liukkosen selvitti väitöskirjaansa varten norpan talviaikaista käyttäytymistä, rantarakentamisen vaikutuksia pesinnän onnistumiseen.
Tutkimuksessa myös kehitettiin uusi, yksilöpohjainen liikkumismalli suojelutoimien kehittämisen tueksi.
Suppea elinpiiri
Saimaannorpan elinpiiri on pieni.
Saimaannorpan elinpiiri on pieni jääpeitteeseen aikaan. Norpat liikkuvat jääpeitteiseen lisääntymisaikaan keskimäärin runsaan seitsemän neliökilometrin alueella, mikä on yli kymmenen kertaa pienempi avovedenaikaiseen elinpiiriin verrattuna.
Lisääntymisaikaisen suppean elinpiirin vuoksi pesien läheisyydessä olevat alueet ovat erityisen tärkeässä asemassa suojelun näkökulmasta. Liukkosen tutkimuksessa selvitettiin norppien pesimistiheyttä. Pesälaskentoihin ja lähetinseurantatietoihin perustuen ilmenee, etteivät naaraiden lisääntymisaikaisten elinpiirien ydinalueet risteä toistensa kanssa. Tulos antaa viitteitä siitä, että naaraat puolustavat arvokasta pesimisympäristöään.
Ihminen uhkana
Tutkimus korostaa norpan talviaikaisten elinalueiden suojelun tärkeyttä. Rantarakentaminen uhkaa pesinnän onnistumista. Noin kolmasosa Saimaa rannoista on norpan pesinnälle huonosti soveltuvaa aluetta rantarakentamisen vuoksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että rantarakennusten läheisyys sekä suuri rakennustiheys lisäävät pesäpoikaskuolleisuuden riskiä. Norppien pesintään huonoiten soveltuvat alueet sijaitsevat erityisesti suurien kaupunkien läheisyydessä.
Myös ihmisten liikkuminen norppien pesimäalueilla lisääntymisaikaan häiritsee norppaemoa, joka voi häirinnän takia joutua pakenemaan pesästä. Tämä johtaa emosta riippuvaisen kuutin selviytymismahdollisuuksien heikkenemiseen.
Rantarakentamista tulisi Liukkosen mielestä ohjata jo valmiiksi tiheästi rakennetuille alueille ja rauhoittaa muut alueet norpan pesinnälle.
Tutkimuksessa kehitetty saimaannorpan liikkumismalli luo uudenlaisia mahdollisuuksia suojelutoimien kehittämiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin. Ennustettavuus edistää nopeaa reagointia kannansuojelun näkökulmasta.
Liukkosen ympäristö- ja biotieteiden alan väitöstilaisuus on lauantaina Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.