Antti Yrjönen

Vasemmistoliiton Yrttiaho muistuttaa siitä, että julkisen talouden ongelmien syy löytyy yritysten ja omistajien vastuiden kevenemisestä.

Vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho arvioi, että päättynyt vuosikymmen oli pääomanomistajien ja suurten työnantajien yhteiskuntavastuun heikkenemisen vuosikymmen.

– Yritykset hyötyivät 2010-luvulla erilaisista vero- ja maksuhelpotuksista kaikkiaan lähes 22 miljardia euroa, Yrttiaho toteaa.

– Tämä potti koostuu työnantajien kela-maksun poistosta, yhteisöveroalesta ja kiky-sopimuksesta.

Helpotukset ovat vähentäneet valtion verokertymää.

Hän jätti valtiovarainministerille yritysten yhteiskuntavastuuta ja pääomien verotusta koskevan kirjallisen kysymyksen.

Pääomat verolle

Faktat on Yrttiahon mukaan syytä nostaa keskusteluun nyt, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu iltakouluunsa puimaan työllisyystoimia, joilla työllisyysaste nostettaisiin 75 prosenttiin. Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen taustalla on pyrkimys tasapainottaa julkista taloutta. Siihen nojaa koko hallitusohjelma.

ILMOITUS

– Käytännössä julkista taloutta yritetään vahvistaa pakottamalla ihmiset ottamaan vastaan pätkä- ja silpputöitä koko ajan heikkenevillä ehdoilla. Tämä uhkaa jäädä hallituksen työllisyyspolitiikan pääsisällöksi, ainakin jos keppilinja pääsee voitolle, Yrttiaho toteaa.

Hän arvioi, että etenkin keskustan piirissä on haluja ajaa aktiivimallin leikkurin poistolle niin sanottuina korvaavina toimina muita työttömyysturvan leikkauksia.

– Julkista taloutta tulee vahvistaa suorin toimin, Yrttiaho vaatii.

– Pidän selvänä, että pääomien nykyistä kireämpi verotus on otettava hallituksen talouspolitiikan keinovalikoimaan. Muuten ihmisten sosiaaliturvan ja palveluiden korjaaminen ja parantaminen, hyvinvoinnin lisääminen, annettujen lupausten lunastaminen, osoittautuu mahdottomaksi.

Helpotuksia yrityksille

Yritysten ja pääomanomistajien verojen ja maksujen alennusten on väitetty lisäävän investointeja. Yritysten reaaliset voitot ovat 2010-luvulla kasvaneet 30 prosenttia, kun palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä lainkaan. Investointien kasvu ei ole toteutunut luvatusti.

– Työnantajien ja omistajien saamat lähes 22 miljardin helpotukset ovat sen sijaan vähentäneet valtion verokertymää. Siinä on julkisen talouden ongelmien ydin, Yrttiaho huomauttaa.

Työnantajien Kela-maksun poistaminen vuonna 2010 on tuonut työnantajille vuosikymmenessä seitsemän miljardin euron hyödyn. Yritysten yhteisöveroa alennettiin ensin 26 prosentista 24,5:een vuonna 2012, ja sitten 20 prosenttiin vuonna 2014. Kaikkiaan kymmenen vuoden jaksolla etu on ollut 7,7 miljardia euroa.

Kilpailukykysopimuksen työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennus ja siirto työntekijöiden maksettavaksi sekä 24 tunnin työajan pidennys ovat tuoneet työnantajille kolmen vuoden aikana noin seitsemän miljardin euron hyödyn. Luvut perustuvat STTK:n laskelmiin.

Hurja nousu osingoissa

Kansantalouden tilinpidon mukaan vuoden 2014 yritysten osingot ovat nousseet 16,5 miljardista vuoden 2018 melkein 23 miljardiin euroon. Lisäksi esimerkiksi 60 suurimman pörssiyhtiön osingoissa on erityisesti kiky-vuosina ollut nähtävissä voimakas kasvu. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 kasvua oli kaksi miljardia euroa yli 13,5 miljardiin euroon.

– Suomessa on paljon, ja kasvavia pääomia, joita voitaisiin verottaa, ja siten tasapainottaa julkistaloutta, vähentää velkaantumista, kohdentaa rahaa eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, palveluihin, koulutukseen, tutkimukseen ja julkisiin investointeihin, Yrttiaho sanoo.

– Näin kohennettaisiin ihmisten ostovoimaa ja työllisyyttä, luotaisiin kansantalouteen kasvua ja yhteiskuntaan hyvinvointia.