Lehtikuva/Markku Ulander

Teknologiateollisuudessa väännettiin lähes puoli vuotta sopua palkankorotusprosenteista ja kiky-tunneista. Työnantajapuoli halusi viimeiseen asti hinnan kiky-tunneista luopumiselle. Lopulta työntekijäpuolen näkemys voitti, vientialat saivat 3,3 prosentin palkankorotuksen ja kiky-tunnit pois. Nyt on sitten kiistelty siitä, miten tätä vientiteollisuuden päänavausta pitäisi tulkita muiden alojen neuvotteluissa.

Teknologiateollisuus on kääntänyt asiassa takkinsa niin näyttävästi. Vain muutama kuukausi sitten työmarkkinajohtaja Minna Helle linjasi, että se ero, joka kiky-kirjauksessa on vientialoilla verrattuna muihin aloihin on lähinnä henkinen. Linjauksen taustalla oli tuolloin se työnantajapuolen tavoite, että kaikilla aloilla kiky-tunneista luopuminen syö osan palkankorotuksesta.

Kun nyt sitten näin ei käynytkään Teollisuusliiton kanssa, Teknologiateollisuus on kiirehtinyt sanomaan, että muiden alojen kohdalla tilanne on täysin toinen. Ja perusteluna käytetään juuri erilaista kiky-kirjausta.

Teollisuusliitto, joka kiky-neuvottelujen aikaan oli vielä Metalliliitto, ei kirjannut kiky-tunteja työehtosopimuksen sisään, vaan teki siitä lisäpöytäkirjan, jonka liitto sanoi irti hyvissä ajoin ennen nyt loppuun vietyjä neuvotteluita. Tähän nyt vedotaan. Mutta onko erilainen kirjaus riittävä perustelu sille, että muut alat joutuisivat tyytymään vähempään?

Ei, vastataan ammattiliitoissa ja monella muullakin suunnalla. Pitää muistaa miten kiky-tunnit ja muut kiky-rasitteet työntekijöille tulivat. Ensin Juha Sipilä hallituksineen painosti ja kiristi palkansaajat kilpailukykysopimukseen. Sitten kukin ammattiliitto, muutamaa liittoa lukuunottamatta, neuvotteli tahollaan kiky-sisällöt omiin sopimuksiinsa. Miten tämmöisessä viitekehyksessä voisi olla mitään merkitystä sillä, miten kukin ammattiliitto on tuon kiky-kiristyksen sopinut tahoillaan?

ILMOITUS

Sipilän hallituksen perintö työntekijöille ja työttömille on kokonaisuudessaan surullinen tarina. Joitakin Sipilän ajamia hankkeita on jo purettu, kuten aktiivimalli. Samaan sarjaan kuuluu kiky-sopimus kokonaisuudessaan. Nyt siitä romuttuu toivottavasti ainakin tuo 24 tunnin ilmaistyö.

Nyt menossa olevissa ja kevään mittaan käytävissä tes-neuvotteluissa on kyse myös – kuten muun muassa työelämätutkijat ovat muistuttaneet – pitkästä perinteestä, jossa vientiteollisuudessa sovitusta syntyy yleinen linja muiden alojen sopimuksiin. Juuri tämän juoksujärjestyksen vuoksi muut alat ovat odottaneet vientialojen avausta. Miksi se nyt romutettaisiin? Ay-liike on pitkin syksyä yksiäänisesti ja vahvasti vakuuttanut, että ilmaisten kiky-tuntien aika on ohi. Teknologiateollisuuden päänavaus puhuu vahvasti tämän puolesta.

Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.