Lehtikuva/Vesa Moilanen

– Maailman palaessa toivoisin, että tällaisen tietoisen harhaanjohtamisen ajat olisivat jo ohi, toteaa Li Andersson.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri Li Andersson toteaa Facebookissa, että Australian surullisen luonnonkatastrofin toivoisi herättelevän ihmisiä ympäri maailman ratkaisemaan ilmastokriisiä.

Mutta miten asiaan reagoidaan oikeisto-oppositiossa, hän kysyy ja viittaa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Ahon syytöksiin sisäministeri Maria Ohisalon vääristelystä, kun tämä kommentoi ilmastotoimien tarpeellisuutta Australian metsäpalon yhteydessä.

Halla-aho toteaa, että metsäpalot eivät johdu ilmastonmuutoksesta ja sotkee keskusteluun suomalaisen metsänkäytön.Tällaisen tietoisen harhaanjohtamisen aikojen pitäisi olla Anderssonin mukaan ohi.

Tarvitsemme tiedettä, jotta maailmaa ei rakennettaisi mutulle.

– On päivänselvää, että luonnonkatastrofit ovat aina monen tekijän summia, mutta samalla tavalla on myös selvää, että lämpenevä ilmasto tekee katastrofeista tuhoisampia ja useammin toistuvia.

– Halla-Ahon flirttailu ilmasto- ja tiedevastaisuuden kanssa on todella huolestuttavaa, kun ottaa huomioon, että kyseessä on opposition suurimman puolueen puheenjohtaja.

ILMOITUS

Andersson korostaa, että aikaa ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on vain vähän. Siksi harhaanjohtamisen sijaan maailma tarvitsee vastuullista ja oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa, jolla päästöt saadaan nopeaan laskuun.

Epämiellyttävät tutkimustulokset kyseenalaistetaan

Myös ministeri Maria Ohisalo pohtii aihetta Facebookissa ja näkee somekuohunnan alla yhden laajemman trendin. Se on ”tieteeseen, tutkijoihin ja tutkimukseen kohdistettu epäluulo”.

– Tätä ruokitaan erityisesti poliittisen oikeiston riveistä. Kyseenalaistetaan tutkimusta ja yksittäisten tutkijoiden uskottavuutta, kun tutkimustulokset ovat epämiellyttäviä, Ohisalo toteaa.

Hän muistuttaa, että tieteen vapaus ja riippumattomuus ovat keskeisiä demokratian rakennuspalikoita.

– Pahimmissa esimerkeissä poliitikot pyrkivät alistamaan tieteen omiin tarkoitusperiinsä, samalla kun muitakin instituutioita poliisista oikeuslaitokseen kyseenalaistetaan. Tällaisia kaikuja kuulemme nyt Suomessa surullisen paljon.

Ohisalo sanoo seuraavansa keskustelua tohtorina, tutkijaksi kouluttautuneena ja tutkijan töitä vuosia tehneenä erittäin huolestuneena.

– Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa maailmaan uutta tietoa, kyseenalaistaa aiempaa tietoa ja rakentaa aiemman tiedon päälle. Tarvitsemme tiedettä, jotta maailmaa ei rakennettaisi mutulle. Erityisesti politiikassa tarvitaan tieteen tuloksia, jotta tekisimme päätöksiä perustuen faktoihin ja laajempiin ilmiöihin, ei vain yksittäisten ihmisten fiiliksiin ja näkemyksiin, hän toteaa.