Yhdysvaltain asettamat pakotteet Iranille ja kenraali Qassem Suleimanin murha käyvät kalliiksi myös suomalaiselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta työntekijöille. Iranin ydinasesopimuksen myötä 82 miljoonan kuluttajan markkinat avautuivat vuonna 2015 ja suomalaisyritysten kauppa Iraniin kasvoi lupaavasti. Viime vuonna Suomen tavaravienti Iraniin romahti 85 prosenttia, kertoo keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.
Uusia kauppoja ei tällä hetkellä tehdä, eikä niitä rahoiteta. Myös keskeneräiset hankkeet on nyt jäädytetty.
Vuonna 2017 Suomen vienti Iraniin kasvoi 50 prosenttia ja viime vuonna 18 prosenttia. Tavaraviennin arvo nousi 136 miljoonaan euroon. Irania kiinnosti Suomen osaaminen kaivosteknologiasta energia- ja infraosaamiseen sekä metsä- ja maatalouteen. Myös ICT- ja terveysteknologiasta on jo käyty kauppaa.
Ennen jännitteiden kiristymistä viime viikolla tavaraviennin arvo oli enää noin 20 miljoonaa euroa. Vuoren mukaan tänä vuonna Iranin kauppaa tuskin enää käydään, elleivät poliittiset jännitteet ja kauppasanktiot yllättäen lievene. Sitä tuskin tapahtuu ennen USA:n presidentin vaaleja.
EU on pyrkinyt ylläpitämään kauppasuhteita Iranin kanssa luomalla USA:n sanktioiden ulkopuolelle jäävän erillisen Instex-maksukanavan, jonka avulla on voitu rahoittaa humanitaaristen vientituotteiden kuten lääkkeiden ja ruoan kauppaa EU-maiden ja Iranin kesken. Vuoren mukaan tästä on ollut kuitenkin vain hyvin rajallisesti apua vientikaupan rahoittamisessa. Suomen vienti ei ole siitä ennättänyt hyötyä lainkaan Suomen liityttyä vasta joulukuussa 2019 Instex-järjestelmään.
– Nyt EU ja sen jäsenmaat joutuvat entistä selvemmin poliittisesti valitsemaan puolensa kiristyvissä USA–Iran -suhteissa, joiden taustalla kummittelevat myös suurvaltasuhteet Kiinaan ja Venäjään. EU ei voi päätyä eri leiriin läntisten NATO-liittolaisten kuten USA:n kanssa, vaikka EU voi edelleen koettaa toimia diplomaattisena sillanrakentajana. EU:lla on merkittävästi isommat kauppaintressit jo nyt Iranin markkinoilla kuin USA:lla, Vuori sanoo.
Tilalle venäläistä ja kiinalaista teknologiaa
Vuoren mukaan Iranin ohella kasvavat riskit tuntuvat laajemminkin Suomen vientimarkkinoilla ja ne heijastuvat myös mahdollisesti öljyn hintaan sekä sitä kautta koko maailman talouteen.
Iranin oma talous on heikentynyt vauhdilla vuosi-inflaation noustessa yli 50 prosentin, työttömyyden lähentyessä 20 prosenttia ja BKT:n pudotessa yli 10 prosenttia.
– Maailman talouden karu totuus on kuitenkin se, että konfliktien kärjistyessä ja riskien kasvaessa eurooppalaiset ja suomalaiset vientiyritykset joutuvat väistämättä vetäytymään Iranin, Irakin ja muiden lähialueiden vientimarkkinoilta, mutta tilalle on jo tullut muun muassa kiinalaista ja venäläistä teknologiaa. Kauppasuhteet ovat tänä päivänä entistä keskeisempi osa myös suurvaltojen geopoliittista peliä ja siinä Suomen kaltainen pieni vientimaa on yleensä häviäjä, Vuori sanoo.