Lehtikuva/Nicolas Claich

Ympäri Ranskaa on jälleen torstaina kokoonnuttu suuriin lakkomarsseihin. Liikennetyöntekijöiden lisäksi lakossa on muun muassa opettajia, sairaanhoitajia ja juristeja.

Torstai on 36. päivä hallituksen suunnittelemaa eläkeuudistusta vastaan nousseessa protestiaallossa. Ensimmäiset lakot alkoivat 5. joulukuuta.

Lakot ovat nyt jatkuneet pisimpään sitten vuoden 1968 villien lakkojen.

Erityisen kovasti lakot ovat vaikuttaneet julkiseen liikenteeseen ja kaikkein eniten suur-Pariisin alueella. Uutistoimistojen mukaan Pariisin johtavilla teillä oli aamulla 200 kilometriä jonoja ihmisten pyrkiessä työpaikoilleen. Suurin osa metro- ja paikallisjunien liikenteestä on pysähdyksissä.

Lakot ovat nyt jatkuneet pisimpään sitten vuoden 1968.

Kaukojunien liikenteessä lakot alkoivat myös heti 5. joulukuuta. Ne ovat jatkuneet pidempään kuin kertaakaan aikaisemmin sen jälkeen kun valtakunnallinen rautatieyhtiö SNCF perustettiin vuonna 1938.

Myös lentoliikenteeseen on annettu varoitus peruutuksista ja viivästymisistä.

ILMOITUS

Lakossa on yli kolmasosa Ranskan opettajista ja ainakin Pariisissa monet koulut ovat kokonaan kiinni. Öljynjalostamoja on suljettu lakon takia. Pariisissa tuhannet poliisit ovat lähdössä iltapäivän lakkomarsseille.

Macron ei aio perääntyä

Eläkeuudistus on keskeinen osa presidentti Emmanuel Macronin projektia sosiaaliturvajärjestelmän mullistamiseksi. Macron vakuutti uudenvuoden puheessaan, ettei hän aio perääntyä.

Pääministeri Édouard Philippen esittelemän suunnitelman mukaan Ranskan nykyiset 42 eri eläkejärjestelmää korvattaisiin yhdellä yleisellä järjestelmällä, jossa työntekijät keräisivät ”eläkepisteitä”. Samalla yleinen vähimmäiseläkeikä nousisi kahdella vuodella 64 vuoteen.

Harva kiistää Ranskan eläkejärjestelmän monimutkaisuuden. Yleinen pelko kuitenkin on, että uudistus samanaikaisesti korottaisi eläkeikää ja heikentäisi eläkkeiden tasoa.

Pelko perustuu siihen, että eläkepisteiden rahallista arvoa olisi mahdollista muuttaa poliittisella päätöksellä.

Enemmistö tukee

Hankkeeseen liittyy myös paljon alakohtaisia ongelmia, koska useilla julkisen sektorin aloilla on perustasoa alhaisempi eläkeikä.

Perustasoa alempi ikä on muun muassa armeijassa, poliisissa, rautateillä ja Pariisin liikennelaitoksessa. Eläkeikä on osa työsopimusta ja sillä on korvattu näiden alojen heikompaa palkkatasoa.

Vielä kymmenen vuotta sitten yksityisen sektorin vähimmäiseläkeikä oli 60 vuotta. Tuolloin se nousi 62 vuoteen. Lisäksi täyteen eläkkeeseen vaaditaan syntymävuodesta riippuen 41,5–43 vuotta maksettuja eläkemaksuja.

Tuoreimpien gallupien mukaan ranskalaisten enemmistö (61 prosenttia) pitää edelleen lakkolaisten vaatimuksia oikeutettuina. Samalla kuitenkin 57 prosenttia toivoo, että lakot jo loppuisivat.

Neuvottelut jatkuvat

Hallituksen ja ammattiliittojen välillä on käyty useaan otteeseen neuvotteluja. Ranskassa on kaikkiaan neljä keskusammattiliittoa.

Torstain tietojen mukaan hallitus pyrkisi läpimurtoon vielä tällä viikolla. Taktiikkana olisi edelleen lakkorintaman hajottaminen niin, että tehtäisiin sopimus keskusammattiliitto CFDT:n kanssa.

Edelliset neuvottelut CFDT:n kanssa käytiin keskiviikkona ja seuraavat ovat perjantaina. Huhuja CFDT-sopimuksesta oli jo joulukuun puolivälissä, mutta ainakin keskiviikko-iltana CFDT:n puheenjohtaja Laurent Berger sanoi, että sopu on vielä kaukana.

CFDT voisi periaatteessa hyväksyä pisteytysjärjestelmän. On arveltu, että se voisi suostua sopimukseen, mikäli kaikkia koskevasta 64 vuoden vähimmäiseläkeiästä luovuttaisiin tai sen toteuttamisen aikataulua pidennettäisiin.

Torstai on neljäs suuri valtakunnallinen mielenosoituspäivä. Edelliset päivät olivat joulukuun 5., 10. ja 17. päivä.