STTK/Liisa VAlonen

– Väärä kysymys on, että onko yhteiskunnassa varaa maksaa hoitohenkilökunnalle parempaa palkkaa. Oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla maksamatta, sanoo Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Sosiaali- ja terveydenhoitoalojen palkansaajaliitot Tehy, Super ja JHL vaativat jäsenilleen kevään työehtoneuvotteluissa vientialoja kovempia palkankorotuksia. Hoitoalojen vaatimus on 1,8 prosenttiyksikön korotus vientialojen korotusten päälle.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen linjasi viimeksi tänään, että näköpiirissä ovat haastavat ja vaikeat neuvottelut.

– Näinhän se on. Neuvotteluissa purkautuvat vuosien aikana syntyneet paineet, sanoo Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Noin 40 000 terveydenhuollon koulutuksen saanutta ammattilaista ei ole alan töissä.

Terveydenhuoltoalalla oli vuonna 1995 lakko. Paljon julkisuutta saanut, kuuluisa joukkoirtisanoutuminen tapahtui vuonna 2007. Nyt näyttää tulleen korjausliikkeen aika.

– Näyttää siltä, että hiljaa hiipinyt palkkojen jälkeenjääneisyys purkautuu aika ajoin.

ILMOITUS

Kiky kivenä kengässä

Julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla näkyy sukupuolten välisten palkkaerojen kasvu. Kivenä kengässä on myös Sipilän hallituksen aikana solmittu kiky-sopimus, joka leikkasi hoitoalan lomarahoja sekä pidensi korvauksetonta työaikaa.

Sundin mukaan on menneen talven lumia, että muiden alojen tulisi pitäytyä vientialojen palkankorotustasoon. Nyt neuvotellaan palkoista liittokohtaisesti, ja kukin liitto määrittelee korotuslinjansa.

Yksityisellä puolella on kivenä kengässä 24 tunnin vuosittaisen työajan pidentäminen. Isompi körmyytys on julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus, joka päättyi viime vuoden lopussa.

– On kuitenkin ilmeisen selvää, ettei ilman työtaistelua tai vakavaa työtaistelun uhkaa tuskin teknologiateollisuuden avaamasta linjasta pääsee eroon tai paremmalle tasolle.

Tehy on perustellut vaatimustaan sukupuolten välisellä palkkatasa-arvolla. Alalla on korkea koulutus ja vastuuta edellyttävä työ, josta saatu palkka ei ole suhteessa työn vaativuuteen.

Sundin mukaan kyse onkin pitkän ajan kuluessa syntyneistä paineista.

Hoiva-alalta väki pakenee parempipalkkaisiin töihin

Sund muistuttaa THL:n tilastoihin viitaten, että noin 40 000 terveydenhuollon koulutuksen saanutta ammattilaista ei ole alan töissä. Syynä ovat muun muassa huono johtaminen, kiire ja palkkataso. Sund varoittaa, että hoitotyön ammattilaisten pako kiihtyy.

– Työmarkkinoilla pystytään hoitamaan lähinnä palkkausta. Väärä kysymys on, että onko yhteiskunnassa varaa maksaa hoitohenkilökunnalle parempaa palkkaa. Oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla maksamatta.

– Me emme selviä ikääntymisestä johtuvasta hoivasta tällä menolla. Pelkästään 0,7 mitoituksen saavuttamiseksi alkaa olla aika mahdoton löytää työntekijöitä.

Sund myöntää, että teknologiateollisuuden avaaman tason murtaminen on kiven takana.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto neuvottelevat edelleen palkoista eikä palkkataso ole siten vielä tiedossa.

Molemmat osapuolet hylkäsivät joulun alla 2,4 prosentin korotuksiin perustuvan valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.

– Kukaan ei sinänsä kiistä hoitoalan palkankorotustensa tueksi esittämiä argumentteja.

Hoitoalan palkankorotusten ympärillä tulkintaa euroista

Viimeksi tänään kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitti, että hoitoalojen vaatimus 1,8 -prosenttiyksikön vientialojen korotusten ylittävästä korotuksesta tarkoittaisi kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardia euroa.

Sund huomauttaa, että palkkakustannusten nousu lasketaan yleensä vuositasolla. Tehyn laskelmien mukaan 1,8 prosenttiyksikön extrakorotus teknologiateollisuuden palkankorotusten päälle tarkoittaisi noin 100 miljoonaa sote-alan työntekijöille per vuosi. Kuntaliitto on laskenut summan olevan 130 miljoonaa.

– Tätä kauhistellaan, ettei ole varaa. Realistista on tietenkin, että paine kuoppakorotusten jälkeen kasvaa muillakin aloilla.

Kunnat hakenevat hallitukselta apua talousvaikeuksiinsa

Sundin mukaan neuvotteluissa on syytä pitää kiinni työnjaosta. On työnantajan asia rahoittaa palkankorotukset.

Myös hallituksen on syytä pysyä poissa neuvottelupöydistä ennen neuvottelutuloksen syntymistä, vaikka kuntien taloustilanne on osin hälyttävä.

– Valtion ja kuntien välisen maksuliikenteen korjausliike on realismia. Asia kaatuu hallituksen pöydälle jossain vaiheessa, mutta toivottavasti sen jälkeen, kun ratkaisu syntyy.

Tehyn sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka. Neuvottelut alkavat jo tammikuussa.

Vankka tuki hoitajien palkankorotuksille

Ylen tänään julkistaman kyselyn mukaan hoitajat saavat vankkaa tukea suomalaisilta palkankorotuksilleen. Taloustutkimuksella tehdyn kyselyn mukaan muita korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Vain 11 prosenttia vastaajista vastusti.

Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjät kannattivat parempia palkankorotuksia. Heistä yli 90 prosenttia antaisi paremmat palkankorotukset. Nuivimmin korotuksiin suhtautuvia ja niitä vastustavia löytyi eniten perussuomalaisten ja kokoomuksen riveistä.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen summaakin, että suomalaiset arvostavat tutkimusten mukaan hoitoalan ammatit erittäin korkealle.