SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
SAK:n selvityksessä on haastateltu asiantuntijoita13:ta SAK:laisessa ammattiliitossa. Haastateltavat arvelivat, että osaamisen päivitys voidaan hoitaa useimmilla aloilla pääosin työpaikoilla. Monilla teollisuusaloilla on tarvetta myös kokonaan uudelle osaamiselle.
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikassa otetaan huomioon toimien vaikutukset paitsi hiilidioksidipäästöihin myös työllisyyteen ja osaamistarpeisiin.
Työntekijöillä on kouriintuntuva tuntemus siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työn sujuvuuteen ja tehokkuuteen.
– Työnantajien on otettava vastuuta työntekijän ilmastotietoisuuden vahvistamisesta, osaamisen päivittämisestä ja siirtymästä uusiin tehtäviin. Työpaikoilla oppimista on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Huolena ilmastotoimien vaikutukset työpaikkoihin
SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. He odottavat ammattiliitoilta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Viime syksyn tehdyn jäsentutkimuksen mukaan SAK:laisten ammattiliittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä 69 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Eniten intoa uuden opiskeluun löytyy julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla sekä naisten keskuudessa. Ilmastonmuutoksessa pohdituttaa liittojen jäseniä eniten ympäristötoimien vaikutukset työllisyyteen.
Vain lievä enemmistö (59 prosenttia) kannattaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, jos se tarkoittaisi työpaikkojen vähenemistä joillakin aloilla. Vähiten tälle ajatukselle on kannatusta teollisuudessa ja kuljetusaloilla työskentelevien jäsenten keskuudessa.
Liian harva työntekijä pääsee vaikuttamaan
– Kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan ympäristötoimiin jo suunnitteluvaiheessa, on heidän helpompi sitoutua valittuun strategiaan ja yrityksen ympäristötavoitteisiin. Työntekijöillä on myös kouriintuntuva tuntemus siitä, miten toimet vaikuttavat työn sujuvuuteen ja tehokkuuteen, sanoo Björkbacka.
Vain 15 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö tai luottamushenkilöt pääsevät mukaan päättämään työpaikkansa ympäristötoimista.
Työllisyys SAK:n ja hallituksen agendalla
Lokakuussa julkaistun jäsentutkimuksen yhteydessä Björkbacka linjasi SAK:lle olevan tärkeää, että toimet päästöjen vähentämiseksi ovat paitsi kunnianhimoisia myös oikeudenmukaisia.
– Niiden valmistelussa on myös arvioitava toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ja työntekijöiden turva mahdollisessa murrosvaiheessa. Palkansaajilla pitääkin olla edustajat kaikissa niissä työryhmissä, joissa päätetään toimista päästöjen vähentämiseksi, Pia Björkbacka korostaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu helmikuun alussa linjaamaan omia vastauksiaan ilmastokysymyksiin. Tavoitteena on löytää poliittisia keinoja ilmastonmuutokseen vastaamiseen vaarantamatta työllisyyttä. Toinen tavoite on kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu, jottei ilmastopolitiikka kohtele eriarvoisesti eri kansalaisia.