Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi päättyy vuodenvaihteessa. Kauden arvioinnissa korostetaan Suomessa usein teknistä suoriutumista ja sitä, miltä Suomi näyttää muiden silmissä. Olennaisempaa on kuitenkin se, että hallitus onnistui puheenjohtajakaudella edistämään omia eurooppalaisia tavoitteitaan.
Rooli kompromissien rakentajana rajaa väistämättä EU:n neuvostoa johtavan maan mahdollisuuksia edistää omia tavoitteitaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö puheenjohtajamaalla olisi valtaa.
Johtava asema kokousten ja asiakirjojen valmistelussa antaa puheenjohtajalle hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä neuvosto tekee ja mitkä asiat kaudella ylipäätään etenevät. Myös puheenjohtajamaan kansainvälinen näkyvyys antaa mahdollisuuden tärkeiden teemojen esiin nostamiseen.
Tätä taustaa vasten nostan esiin kolme teemaa, joissa Suomen puheenjohtajuus on profiloitunut.
Ensinnäkin Suomi on ottanut näkyvästi kantaa sen puolesta, että EU:n jäsenmailta edellytetään entistä selvemmin sitoutumista oikeusvaltioperiaatteeseen. Autoritaaristen populistien johtamien maiden jarrutuksen vuoksi eteneminen on ollut vaikeaa, mutta Suomen asialle antamalla painoarvolla on silti merkitystä. On EU:n elinehto, että oikeusvaltioiden rapautumisesta ei vaieta, eikä sitä hyväksytä. Siksi Suomen hallituksen aktiivinen esiintyminen on ollut arvokasta, vaikka välittömät tulokset jäisivätkin laihoiksi.
Toinen puheenjohtajuuden keskeisistä teemoista on hyvinvointitalous. Suomen pohjatyön tuloksena EU:n neuvosto ohjeisti lokakuussa unionia ja jäsenmaita ottamaan hyvinvointinäkökohdat entistä paremmin huomioon talouspolitiikassa. Linjausten pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta pidän todennäköisenä, että Suomen korostama hyvinvointinäkökulma tulee näkymään konkreettisina uudistuksina Euroopan komission työssä.
Kolmas maininnan ansaitseva asiakokonaisuus on yritysvastuu, jossa nähdään hieno kaari kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja edelläkävijäyritysten Ykkösketjuun-kampanjasta hallitusohjelmakirjauksiin ja Suomen EU:lle esittämään yritykset ja ihmisoikeudet -toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa todetaan muun muassa tarve sitovalle ihmisoikeuksia koskevalle yritysten huolellisuusvelvoitteelle.
Yritysvastuuseen liittyy myös EU-laki, joka velvoittaisi suuret kansainvälisesti toimivat yritykset kertomaan julkisesti jokaisessa jäsenmaassa maksamansa verot. Suomi panosti pitkään jumissa olleen uudistuksen läpiviemiseen, mutta muun muassa Ruotsin vastaanharauksen takia asiassa ei ainakaan tätä kirjoittaessa ollut päästy päätöksiin. Suomen tahto tuli joka tapauksessa selväksi ja paine jarruttajia kohtaan kasvoi.
Yksittäiset puheenjohtajakaudet harvoin jäävät EU:n historiaan, eikä nyt päättyvä varmaan tee tässä poikkeusta.
Useita tärkeänä pitämiään asioita Suomen hallitus kuitenkin onnistui edistämään – siitäkin huolimatta, että se sai puheenjohtajuuden hoitoonsa heti kautensa alussa. Sitä voi jo pitää varsin hyvänä saavutuksena.
Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.