Euroopan katolisissa maissa oli vuonna 1582 alettu käyttää gregoriaanista kalenteria, joka nykyään on yleismaailmallinen. Sen mukaan vuoden 1619 ensimmäinen päivä oli tiistai. Gregoriaanisesta 11 päivää jäljessä olleen juliaanisen kalenterin – jota muun muassa Ruotsin valtakunnassa vielä noudatettiin – mukaan vuosi alkoi perjantaina.
Maailman väkiluvuksi 1600-luvun alkupuolella on arvioitu noin 550 miljoonaa. Se oli joitakin kymmeniä miljoonia enemmän kuin sata vuotta aikaisemmin, mutta nykyisestä väkiluvusta vain seitsemän prosenttia.
Suomen arvioitu väkiluku oli tuohon aikaan enintään 400 000.
Maailman suurin kaupunki oli edelleen Peking, jonka väkiluku oli noin 700 000–1 miljoona. Toiseksi suurimmaksi oli noussut Konstantinopoli (nykyinen Istanbul).
Toinen sotavuosi
Euroopassa käytiin toista vuotta sotaa, joka myöhemmin tultiin tuntemaan 30-vuotisena sotana.
Sodan perusasetelma oli katolilaisten ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa syntyneiden protestanttien välinen konflikti, mutta kuten vajaa kolmesataa vuotta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttyessä, takana oli monia muitakin intrigejä ja liittokuntia. Tästä kertoo se, että valtaosin katolinen Ranska oli protestanttien leirissä.
Vuoden 1555 Augsburgin rauhassa oli sovittu, että saksalaisten valtioiden (niitä oli tuolloin peräti 224) hallitsijat saivat valita valtakuntansa uskonnon. Alamaisten oli tyydyttävä tähän tai muutettava pois. Jos kuitenkin valtiota johti katolinen piispa ja hän kääntyi luterilaiseksi, menetti hän valtakuntansa.
Tasapaino horjui, kun sopimusta rikottiin ja lisäksi kalvinismi levisi kolmanneksi uskonnoksi Saksassa. Vuonna 1608 syntyi Protestanttinen unioni (myös tunnettu nimellä Evankelinen unioni) ja seuraavana vuonna Katolinen liitto.
Saksalaiset valtiot kuuluivat löyhään Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. 28. elokuuta 1619 sen keisariksi valittiin Ferdinand II, joka oli jo 1617 noussut Böömin ja 1618 Unkarin kuninkaaksi.
Ferdinand II oli kiihkeä katolilainen ja ajoi vastauskonpuhdistusta.
30-vuotisen sodan alkupisteenä pidetään toukokuussa 1618 tapahtunutta niin sanottua Prahan defenestraatiota. Böömin kapinoivat protestantit heittivät tuolloin kaksi Ferdinandin lähettilästä ja heidän sihteerinsä kuninkaanlinnan ikkunasta yli 20 metrin korkeudesta.
Kolmikko selvisi pudotuksesta hengissä. Propaganda osattiin jo tuolloin: katolilaisten mukaan enkelit pelastivat heidät, protestanttien mukaan he putosivat lantakasaan.
Vuonna 1619 sota oli levinnyt Böömin lisäksi Sleesiaan, Määriin ja Ylä- sekä Ala-Lausitziin.
Ruotsi ja sen myötä suomalaiset hakkapeliitat pääsivät verileikkiin mukaan vasta 1630, jolloin se laajeni eurooppalaiseksi suursodaksi.
30-vuotisen sodan taisteluissa sekä erityisesti sotaan liittyneiden nälänhätien ja tautien vuoksi kuoli jopa 5–8 miljoonaa ihmistä. Saksan väestöstä kuoli 25–40 prosenttia. Euroopan sen aikaiseen väkilukuun verrattuna tuho oli suurempi kuin toisessa maailmansodassa.
Hyvä tiedevuosi
Toukokuun 18. päivänä 1619 tuomittiin 36-vuotias hollantilainen lakimies Hugo Grotius elinkautiseen vankeuteen. Hänet oli edellisenä vuonna vangittu. Syynä olivat hänen kirjoituksensa maallisen ja uskonnollisen vallan suhteista sekä hänen toimintansa kalvinistien keskinäisissä kiistoissa. Grotius onnistui myöhemmin pakenemaan.
Grotiusta on myöhemmin pidetty kansainvälisen oikeuden isänä. Hän oli yksi ensimmäisistä, joka esitti ajatuksen kansainvälisestä yhteisöstä, jossa valtioiden välisiä suhteita ohjaisivat ylikansalliset lait, ei voimankäyttö. 30-vuotisen sodan aiheuttama sekasorto vaikutti merkittävästi Grotiuksen ajatteluun.
Ranskalainen filosofi René Descartes oli sotilasinsinöörinä Mauritz Oranialaisen protestanttiarmeijassa Baijerin Neuburgissa, kun hän elämäkerturinsa mukaan marraskuun 10. ja 11. päivän välisenä yönä 1619 näki rajuja unia.
Herättyään Descartes huomasi keksineensä analyyttisen geometrian periaatteet sekä ajatuksen matematiikan soveltamisesta filosofiaan.
Vuonna 1619 ilmestyi myös saksalaisen Johannes Keplerin teos Harmonices Mundi, jossa hän esitti niin kutsutun kolmannen Keplerin lain planeettojen liikkeistä.
Tuohon aikaan monet pitivät vielä Maata maailmankaikkeuden staattisena keskipisteenä. Kepler edusti heliosentristä maailmankuvaa, jonka mukaan Maa kiertää Aurinkoa.
Toisaalta Keplerkin oli vielä aikansa vanki. Suurin osa Harmonices Mundista käsittelee hänen näkemystään sävelharmonioiden yhteydestä planeettojen liikkeeseen – nykynäkemyksen mukaan siis hölynpölyä.
Vuonna 1619 italialainen lääkäri Fabricio Bartoletti löysi laktoosin maidosta.
Orjakauppaa Virginiassa
Elokuun lopulla 1619 saapui Hollannin lipun alla purjehtinut White Lion -kaapparilaiva Point Comfortiin, joka nykyään kuuluu Yhdysvaltain Virginian osavaltioon. Neljä päivää myöhemmin White Lionia seurasi Treasurer-alus.
Laivoilta myytiin ”runsaat 20” afrikkalaista orjiksi siirtokuntaan. Kuvernööri George Yeardley maksoi orjista elintarvikkeilla.
Laivat olivat lähteneet kuljettamaan ihmislastiaan Afrikan rannikolla sijainneesta Portugalin siirtokunnasta nimeltä São Paulo da Assunção de Loanda (nykyään Angolan pääkaupunki Luanda).
Tapausta pidetään historiallisena, koska se oli ensimmäinen kerta, jolloin orjakauppaa käytiin Pohjois-Amerikan englantilaisissa siirtokunnissa. Tapahtuman kuvaili myöhemmin kirjeessään siirtokuntalainen John Rolfe, jonka historia tuntee intiaanipäällikkö Powhatanin tyttären Pocahontasin aviomiehenä.
Pocahontas, alkuperäiseltä nimeltään Matoaka, oli kuollut jo 1617 vain 20- tai 21-vuotiaana. Siirtokuntalaiset olivat ottaneet hänet panttivangiksi 1613.
Virginian orjakaupan 400-vuotismuisto herätti kesällä vilkkaan keskustelun Yhdysvalloissa. Siinä muistutettiin, etteivät Virginiassa kaupatut afrikkalaiset olleet ensimmäiset orjat Pohjois-Amerikassa. Espanjalaiset olivat tuoneet jo 1500-luvulla orjia muun muassa nykyiseen Floridaan. Anglosaksiset siirtokuntalaiset puolestaan olivat orjuuttaneet 1610-luvulla intiaaneja.
Orjakauppa Atlantin yli oli alkanut 1500-luvun alussa. Luanda oli tärkeä orjasatama. Pelkästään vuosina 1618–1620 sieltä laivattiin 50 000 orjaa uudelle mantereelle.
Samaan aikaan toisaalla
Kiinassa elettiin vuonna 1368 alkaneen Ming-dynastian viimeisiä vuosia. Vuodesta 1572 keisarina ollut Wanli oli loppuaikoinaan käytännössä lakossa. Hän ei osallistunut hovin aamukokouksiin, ei tavannut ministereitä eikä lukenut muistioita.
Kiinan valtakuntaa koetteli talouskriisi ja mantshujen uhka pohjoisesta oli yhä vakavampi.
Japanissa elettiin 1603 alkanutta Edo-kautta. Nimi tulee Edon kaupungista (nykyinen Tokio), jonka Tokugawa-shogunit olivat ottaneet hallintokaupungikseen. Keisari asui yhä Kiotossa, mutta hänen valtansa oli enää muodollista.
Hollannin ja Intian kauppakomppaniat kilpailivat vaikutusvallasta Jaavalla. Bantenin sulttaani Jayawikarta oli antanut 1610 hollantilaisille ja 1615 briteille luvan rakentaa pienen siirtokunnan pääkaupunkinsa Jayakartan viereen.
Hollantilaiset kiittivät vieraanvaraisuudesta tuhoamalla Jayakartan 1619 ja rakentamalla paikalle uuden kaupungin Batavian (nykyinen Jakarta). Tästä eteenpäin yliherruus nykyisen Indonesian alueella oli hollantilaisilla.
Portugalilaiset ja hollantilaiset olivat jo perustaneet siirtokuntia Intiaan. Britit perustivat 1619 ensimmäisen sillanpääasemansa Suratiin, joka nykyään on 4,5 miljoonan asukkaan kaupunki Gujaratin osavaltiossa.
Hollantilaiset olivat aktiivisia myös pohjoisessa. Willem Barents oli löytänyt Huippuvuoret 1596. Vuodesta 1614 lähtien hollantilaiset valaanpyytäjät olivat pystyttäneet tilapäisiä leirejä Huippuvuorten Länsimaalle.
Vuonna 1619 hollantilaiset ja tanskalaiset perustivat Smeerenburgin (suom. Valaanrasvakaupunki) ja rakensivat sinne puisia taloja. Öljylampuissa käytetyllä valaanrasvalla oli tuohon aikaan suuri taloudellinen merkitys.
Smeerenburgissa oli enimmilläänkin vain 16–17 taloa, vaikka sen kokoa liioiteltiin tarinoissa myöhemmin valtavasti.
Manneken Pis ja Kajaanin linna
Kaikkien Brysselin-kävijöiden tuntema, Jérôme Duquesnoyn suunnittelema Manneken Pis -patsas pystytettiin joko 1618 tai 1619. Nykyinen patsas on kopio vuodelta 1965, (oletetusti) alkuperäinen on museossa.
Suomessa suurin kaupunki oli yhä Turku. Sen väestö oli sadassa vuodessa kolminkertaistunut, ja vuoden 1609 veroluettelon mukaan kaupungissa oli 4 300 asukasta.
Ruotsin kuningas Kaarle IX aloitti 1604 Kajaanin linnan rakentamisen. Työt etenivät hitaasti, ja 1619 kuningas Kustaa II Aadolf määräsi ne lopetettaviksi. Linna jäi pysyvästi keskeneräiseksi, ja sitä käytettiin aluksi vankilana.
Neljäsataa vuotta myöhemmin, vuonna 2005, Eurajoelle alettiin rakentaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa, jonka piti valmistua 2009. Se ei ole vieläkään valmis, mutta ainakaan toistaiseksi töitä ei ole keskeytetty.
Verkkolehdessä on tarkasteltu aiemmin uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316 ja 1417, 1518.