Sunnuntaina yliajalla päättyneen Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi, todetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteisessä tiedotteessa.
Kansalaisten, erityisesti nuorten, vaatiessa ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.
– Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen tiedotteessa.
Ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa.
– EU:ta lukuun ottamatta yksikään suurista saastuttajamaista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen, toteaa Rahunen.
Kansalaisjärjestöt toteavat saman kuin Suomen viralliset ilmastoneuvottelijatkin: kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.
Ilmastorahoitus levällään
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa jälleen täysin riittämättömäksi.
Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.
– Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.
– Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen, korostaa Kallio.
EU:lle kiitosta
Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä.
Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.
– Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta, sanoo WWF:n Rahunen.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista, lisää Rahunen.
Järjestöjen mukaan kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista on esteenä 1,5 asteen mukaisille ilmastotoimille. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.
Järjestöjen tiedotteessa ovat mukana Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.