Eräs kotimaisen jalkapalloilun perinteisistä murheenkryyneistä on ollut talous. Sponsoriraha on ohjautunut Suomessa muihin lajeihin ja valtaosa suuren budjetin seuroista on pyörinyt mesenaattien tuella muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Muille ainoa vaihtoehto on ollut elää suu säkkiä myöten. Seuraruumiit ovat olleet haastavassa tilanteessa liian tuttu näky.
Palloliitolla ja Veikkausliigalla ei ole aiemmin ollut riittäviä taloudellisia resursseja tukea seuratoimintaa sellaisilla summilla, jotka näkyisivät merkittävästi käytännön seuratyössä. Tämä on näkynyt sekä ruohonjuuritason toiminnassa että pääsarjatasolla.
Takavuosina jääkiekko, Euroopan megasarjat ja Mestarien liiga jättivät kotimaisen liigan täysin varjoonsa katsojien ja sitä kautta myös mainostajien silmissä. Sen vuoksi esimerkiksi liigan solmimat mediasopimukset ovat olleet arvoltaan vähäisiä. Kuvaavaa on, että vielä viime vuosikymmenellä liiga ei maksanut euroakaan sponsoritukea korkeimmalla sarjatasolla pelanneille seuroille, jos erotuomarimaksuja ei lasketa.
Viime vuosina taloustilanteessa on nähty positiivinen käänne. Veikkausliigan jakovara on saatu kasvatettua jo 1–2 miljoonaan euroon vuodessa. Jatkossa rahaa tulee vielä lisää, sillä tällä viikolla Veikkausliiga kertoi saaneensa yhteistyökumppaneikseen kaksi uutta kansainvälistä sponsoria. Samalla liiga kertoi mediasopimuksen jatkuvan Sanoman kanssa kaudelle 2022 saakka, eli pelit nähdään jatkossakin Nelosella ja Ruutu-palvelussa.
Uudet sopimukset merkitsevät sitä, että liigaseuroille suunnattavan tuen määrä kasvaa suunnitelmien mukaan jo 300 000 euroon joukkuetta kohden kaudella 2021.
Parantuneen tilanteen taustalla on useita tekijöitä. Marraskuussa saavutettu historiallinen EM-kisapaikka on kasvattanut jalkapallon kiinnostavuutta huimasti. Tämän voi huomata pelkästään seuraamalla kahvipöytäkeskusteluja kuppiloissa ympäri Suomenniemen.
Huuhkajien menestys ei ole kuitenkaan ainoa tekijä kasvun takana. Veikkausliiga ja muut kotimaiset sarjat kiinnostavat yhä enemmän ihmisiä kausi kaudelta. Tämä on pantu merkille myös yhteistyökumppaneiden suunnalla, ja tilanne on osattu hyödyntää. Palloliitto ja liigaorganisaatio ansaitsevat uudesta kasvusta sulat hattuihinsa.
– Suomalaisen jalkapallon brändäyksessä on nyt hypätty yhden ison vaiheen yli, totesi Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa Kauppalehden tuoreessa haastattelussa.
Jakovaran kasvu hyödyttää erityisesti pieniä seuroja. Jaossa olevasta potista lohkeava rahasumma on merkittävä kapeammalla budjetilla operoiville seuroille. Näin sarjan tasoerot kaventuvat samalla.
Parantuneesta tilanteesta kertoo myös se, että tänä vuonna liigassa ei ole nähty perinteistä lisenssisaagaa talousongelmineen. Lisenssikomitea myönsi tällä viikolla liigalisenssin kaudelle 2020 kaikille 12 seuralle, jotka ovat saavuttaneet paikan sarjassa urheilullisin perustein.
Seuraava tärkeä askel olisi saada panostuksia myös toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli Ykköseen. Tällä hetkellä taloudellinen kuilu liigan ja Ykkösen välillä on vielä liian leveä. Optimaalisessa tilanteessa yhteistä sponsorirahaa valuisi myös Ykköseen ja samalla voitaisiin rakentaa Englannin sarjoista tuttu laskuvarjorahajärjestelmä putoaville seuroille raiteilta suistumisen välttämiseksi.
Lauantain vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen merkeissä. Suomalaisittain mielenkiintoisin kohde löytyy heti kohteesta 1, jossa Teemu Pukin Norwich matkaa Valioliigan kovakuntoisimman joukkueen, Leicesterin vieraaksi. Tällä kertaa Pukki Partyä ei ottelussa nähdä eli kohteeseen varma kotivoitto.
Valioliigan ideavarma löytyy kohteesta 9. Championshipin jumbo Barnsley löi edellisellä kierroksella kapuloita Cardiffin rattaisiin, mutta taipui lopulta vieraissa maalein 2–3. Sitä ennen kaatui kotona Hull. Alavireinen QPR on tässä tilanteessa oiva saalis, joten kotivoitosta lähdetään liikkeelle.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.12. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1 (2), X (2), 1 (2), X (1), 1, 2 (X), 1, 1 (X), 1, 2, 1.