Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkistaa tänään keskiviikkona Brysselissä komission ilmastotavoitteet. Päämääräksi tulee puolittaa päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Kysymys ei ole sitovista lupauksista, mutta Puola, Unkari ja Tshekki vastustavat yhä edes tavoitteiden asettamista. Niiden mukaan se tulisi liian kalliiksi.
Komissio houkuttelee vastaanhangoittelijoita lupauksilla siirtymäkauden rahatuesta.
Puola, Unkari ja Tshekki vastustavat EU:n tavoitetta.
Vaikka tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi toimiksi voi vielä viedä aikaa, on EU kuitenkin ensimmäinen iso toimija, joka on asettamassa vuodelle 2030 päästövähennystavoitteen. Kaikkiaan 68 maata on omat tavoitteensa asettanut, mutta ne ovat etupäässä pieniä valtioita.
Monien pettymykseksi YK:n syyskuisessa ilmastohuippukokouksessa yksikään suurimmista talouksista – EU:n ohella muun muassa Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Japani – ei tehnyt uusia sitoumuksia.
EU toivoo aloitteellaan saavansa liikkeelle Madridissa parhaillaan käytävät ilmastoneuvottelut, jotka ovat juuttuneet paikalleen.
Erityisesti EU toivoo saavansa mukaan Kiinan, jota houkutellaan sekä kauppaneuvotteluilla että yhteisten investointien mahdollisuuksilla. Näiden porkkanoiden ohella on keppinä uhkaus hiiliveron asettamisesta tuontituotteille.
Tavoitteilla on kiire
Uusien, tiukempien tavoitteiden asettamiselle vuotta 2030 silmällä pitäen on kiire, koska vaikka valtioiden Pariisin sopimuksessa asettamat tavoitteet toteutuisivat, oltaisiin menossa yli 3 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.
Tieteessä on saanut jatkuvasti lisää vahvistusta käsitys siitä, että lämpenemisen rajoittaminen enintään 1,5 asteeseen olisi välttämätöntä ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten välttämiseksi.
Koska vuosia on tuhlattu jahkailuun, tarvittaisiin globaalisti ensi vuodesta lähtien vuosittain yli 7 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 saakka, jotta päästäisiin 1,5 asteen uralle.
Tosiasiassa päästöt ovat edelleen vain kasvaneet. Ne ovat nyt maailmanlaajuisesti 4 prosenttia suuremmat kuin Pariisin sopimusta solmittaessa vuonna 2015.
EU:n linja ei riitä
Vaikka EU:n komission keskiviikkona esittämät tavoitteet ovat avaus, ne eivät vielä ole riittäviä 1,5 asteen uralle.
Kansalaisjärjestöt tukevat vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitetta, mutta vielä tärkeämpänä ne pitävät seuraavan vuosikymmenen tavoitetta. Komission esitys nostaisi vuoden 2030 tavoitteen voimassa olevasta 40 prosentista 50 prosenttiin, mutta järjestöjen mukaan sen pitäisi olla vähintään 65 prosenttia.
Europarlamentissa sekä vasemmiston GUE/NGL-ryhmä että vihreiden ryhmä kannattavat 65 prosentin tavoitetta. Vasemmistoliiton Silvia Modig äänesti kaksi viikkoa sitten uuden komission valintaa vastaan juuri sen kunnianhimottoman ilmastopolitiikan vuoksi.
Sääntökirja hiertää yhä
Pariisin sopimuksen mukaan valtioiden on määrä päivittää Pariisissa esitetyt päästövähennystavoitteensa viimeistään YK:n vuoden 2020 ilmastokokouksessa, joka pidetään marraskuussa Glasgowissa.
Tämänvuotinen YK:n ilmastokokous alkoi viime viikon maanantaina Madridissa. Ensimmäinen viikko neuvoteltiin virkamiestasolla, nyt ollaan siirtymässä poliittiselle tasolle. Kokouksen on määrä päättyä perjantaina.
Odotetusti tähän mennessä on tiettävästi eniten kiistelty siitä, miten asetetaan säännöt markkinamekanismien käytölle päästöjä vähennettäessä. Tätä koskeva sääntökirja oli tarkoitus laatia jo viime vuonna Katowicen ilmastokokouksessa, mutta siitä ei päästy silloin sopuun.