Lehtikuva/Tore Meek

Etninen väkivalta riivaa Etiopiaa, ja rauhanprosessi Eritrean kanssa tökkii.

Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille luovutetaan tänään tiistaina Oslossa Nobelin rauhanpalkinto poliittisten uudistusten käynnistämisestä Etiopiassa ja yli 20 vuotta jatkuneen sotatilan lopettamisesta naapurimaan Eritrean kanssa.

Etiopian ja Eritrean välillä vuosina 1998–2000 käydyissä taisteluissa kuoli lähes sata tuhatta ihmistä ja yli miljoona ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Sotatila jatkui lähes parikymmentä vuotta taistelujen päättymisen jälkeen, kun Etiopia kieltäytyi vetämästä joukkojaan maiden rajalta.

Tultuaan viime vuonna pääministeriksi Abiy Ahmed ilmoitti ensi töikseen, että Etiopia vetää joukkonsa kiistellyltä alueelta ja luopuu aluevaatimuksistaan.

Edellinen hallitus jakoi maan etnisin perustein luotuihin autonomisiin alueisiin.

Uuden pääministerin ensimmäisen Eritrean-vierailun aikana sovittiin maantieliikenteen ja suorien teleyhteyksien uudelleen avaamisesta. Etiopian oli myös määrä päästä käyttämään Eritreassa sijaitsevia satamia. Suorat lennot maiden välillä käynnistettiin jo viikon kuluttua.

Ahmed kumosi myös poikkeustilan Etiopiassa, vapautti tuhannet poliittiset vangit ja salli aiemmin kielletyt tv-kanavat ja verkkomediat.

ILMOITUS

Aiemmin tänä vuonna Abiy Ahmed houkutteli Sudanin demokratialiikkeen edustajat neuvotteluihin sotilasjuntan kanssa ja onnistui saamaan aikaan siirtymäkauden hallituksen, jossa molemmat osapuolet ovat edustettuina. Hän on myös isännöinyt neuvotteluja Kenian ja Somalian merialuetta koskevassa kiistassa ja käynnistänyt sovintoneuvottelut Etelä-Sudanin kilpailevien johtajien kesken.

Rauhanprosessi Eritrean kanssa ei ikävä kyllä ole edennyt suunnitelmien mukaan. Maiden välinen raja on ollut kuukausien ajan suljettuna, eikä Etiopia ole vetänyt joukkojaan kiistellyltä raja-alueelta, sillä vaikutusvaltaiset armeijan upseerit vastustavat rauhansopimusta.

Suunniteltuja kahdenvälisiä sopimuksia kauppasuhteista, tulleista ja turvallisuudesta ei ole saatu aikaiseksi.

Monet syyttävät Eritrean johtoa neuvottelujen ajautumisesta umpikujaan. Maa on pysynyt eristäytyneenä, eikä odotettuja uudistuksia ole nähty.

Tilanne ei ole sen parempi tuoreen rauhannobelistin kotimaassakaan.

Yli sadan miljoonan asukkaan Etiopia on maailman toiseksi nopeimmin kasvava talousmahti, ja maassa on paljon kiinalaisia investointeja. Talouskasvu on kuitenkin lisännyt eriarvoisuutta, ja erityisesti koulutettujen nuorten työpaikoista on huutava pula.

Viime kuukausina mielenosoittajia on pidätetty eri puolilla maata ja mediaa on ahdisteltu. Viime kesänä internet suljettiin koko maassa useamman viikon ajaksi. Virallisena syynä oli pyrkimys estää opiskelijoita lunttaamasta koulujen valtakunnallisissa kokeissa.

Abiy Ahmedin varmasti pahin murheenkryyni ovat maata riivaavat etniset väkivaltaisuudet, joiden vuoksi lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan eri puolilla maata.

Edellinen hallitus jakoi maan etnisin perustein luotuihin autonomisiin alueisiin. Ristiriidat eri väestöryhmien välillä pysyivät hallinnassa turvallisuusjoukkojen tiukan kontrollin ansiosta. Abiy Ahmedin sallivampi sananvapauspolitiikka onkin antanut tilaa erilaisille etnonationalistisille ääriliikkeille, jotka vaativat oman väestöryhmän aseman parantamista muiden ryhmien kustannuksella.

Etiopian suurimpia väestöryhmiä ovat oromot (34 prosenttia) ja amharat (27 prosenttia). Seuraavaksi suurimpia ryhmiä ovat somalit, tigret, sidamat ja wolaytat. Etiopiassa on yhteensä yli 80 etnistä ryhmää, jotka kaikki puhuvat omaa kieltään.

Abiy Ahmed on peräänkuuluttanut eri väestöryhmien välistä synergiaa ja julkaissut aihetta käsittelevän kirjasen, jota myydään kioskeissa. Pääministerin aloitteesta maan valtapuolue Etiopian kansan vallankumouksellinen demokratiarintama (EPRDF) päätti vastikään vaihtaa nimensä Etiopian hyvinvointipuolueeksi. Ahmed on perustanut myös erillisen rauhanministeriön sovittelemaan eri väestöryhmien välillä.

Ensi vuoden toukokuulle kaavailluissa parlamenttivaaleissa selviää, nauttiiko Nobel-palkitun pääministerin hyvinvointipuolue kansan luottamusta vai jakautuvatko äänet yksittäisten väestöryhmien intressejä ajavien puolueiden kesken.