Sotilasliitto Naton 70-vuotisjuhlakokous Lontoossa sai lopulta todellisen saippuaoopperan tai ehkä huonon tosi-tv:n piirteitä. Diplomaattisen kohun keskellä oli jälleen – kuten niin monta kertaa ennenkin – Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.
Tapahtumat saivat alkunsa kohteidensa tietämättä kuvatusta videosta Buckinhamin palatsissa. Kuningatar Elisabeth II oli kutsunut Nato-johtajat vastaanotolle ennen varsinaisen huippukokouksen alkua.
Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n kuvaamalla nauhalla Kanadan pääministeri Justin Trudeau irvaili Trumpille seuranaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja Hollannin pääministeri Mark Rutte.
Trudeau moitti Trumpin tapaa muuttaa lyhyet kuvaushetket ennen kahdenkeskisiä keskusteluja täysimittaisiksi lehdistötilaisuuksiksi. Näin tapahtui muun muassa presidentti Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa.
– Hän pitää 40 minuutin lehdistötilaisuuden heti alkuun. Sitä vain katsoi, kun hänen (avustaja)tiiminsä leuat putosivat lattiaan, Trudeau irvaili drinkkilasi kädessään.
– Siksikö olit myöhässä, Boris Johnson kyseli.
Kaksinaamaisuus ja leukailu
Tunnetusti äkkipikainen, mutta pitkävihainen Trump otti tapauksesta nokkiinsa.
– Hän on kaksinaamainen, Trump letkautti Trudeausta, vaikka pehmenteli tämän olevan silti ”mukava kaveri”.
Samalla Trump peruutti lennosta oman lehdistötilaisuutensa, mutta myös hänen kohdallaan toimittajien mikrofoni oli jäänyt päälle.
– Se oli hauskaa, kun sanoin häntä kaksinaamaiseksi, kyllä te sen tiedätte, Trump iloitsi.
Trudeau joutuikin selittelemään kommenttejaan.
– Monilla johtajilla on avustajia, joilla silloin tällöin leuat putoavat ennalta suunnittelemattomista yllätyksistä, kuten vaikkapa tästä videosta, Trudeau sanaili.
Erdoğan sai tahtonsa läpi
Median pintavaahdosta huolimatta todelliset päätökset tapahtuivat syvemmällä. Nato-maat vakuuttivat yhtenäisyyttään niin kokouksen loppujulkilausumassa kuin pääsihteeri Jens Stoltenbergin lausunnoissa kokouksen jälkeen.
Myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin pöytään tuoma riita ratkaistiin. Erdoğan uhkasi jäädyttää Baltian ja Puolan puolustussuunnitelmat, mikäli Nato ei tunnusta kurdijoukkojen YPG:ta terroristijärjestöksi. Turkkilaismedian mukaan Erdoğan olisi saanut tahtonsa läpi niin, että YPG:ta pidetään osana kurdijärjestö PKK:ta, joka puolestaan on useiden Nato-maiden terroristilistalla.
Muuten Nato sanoo julistuksessaan puolustavansa kaikkiaan miljardia ihmistä maailmassa sekä ”jaettuja arvoja, joihin kuuluvat demokratia, yksilönvapaus, ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate”.
Sotilasliitto vahvisti myös periaatteen, jonka mukaan jäsenmaat uhraavat kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tästä 20 prosenttia pitää ohjata uusiin kalustohankintoihin.
Nato nojaa ydinaseisiin
Viimeisen viiden aikana Yhdysvaltojen ulkopuoliset Nato-maat ovat panneet sotilasmenoihin lähes 120 miljardia euroa lisää.
Vuonna 2014 vain Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kreikka ylsivät kahden prosentin menotavoitteisiin. Nyt maita on yhdeksän. Niihin kuuluvat entisen kolmen lisäksi Bulgaria, Romania, Puola, Viro, Latvia ja Liettua.
Nato niputtaa myös Venäjän ja terrorismin yhteen liittokunnan keskeisinä uhkina.
– Venäjän aggressiivinen toiminta muodostaa uhan euro-atlanttiselle turvallisuudelle; terrorismi sen kaikissa muodoissa ja ilmenemistavoissa ovat yhä jatkuva uhka meille kaikille, julkilausumassa sanotaan.
Nato ilmoittaa myös vastaavansa myös ”harkitusti” ja ”vastuullisesti” Venäjän omalle alueelleen sijoittamiin uusiin keskimatkan ohjuksiin.
Yhteisessä puolustuksessaan Nato nojaa yhä ydinaseisiin.
– Vahvistamme edelleen kykyämme estää ja puolustaa asiaan kuuluvalla yhdistelmällä ydin- ja tavanomaisia aseita sekä ohjuspuolustusjärjestelmiä. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato aikoo pysyä ydinaseliittoumana, päätöslauselma linjaa.
Nato otti kokouksessa myös kokonaan uusia askelia. Avaruus otetaan uudeksi operaatioalueeksi maan, meren, ilman ja kyberin ohella. Lisäksi ensi kertaa historiassa Nato aikoo vastata Kiinan ”kasvavaan vaikutusvaltaan”.