Tiistaina julkistettu, järjestyksessään seitsemäs OECD:n Pisa-tutkimus osoittaa, että suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset osaavat lukea hyvin kansainvälisesti vertailtaessa. Lukutaito on ennallaan vuoteen 2012 verrattuna, mutta heikennyt verrattaessa vuoden 2009 tasoon.
Suomea paremmin luetaan Kiinassa, Singaporessa ja Virossa. Kanadan kanssa Suomi on tasoissa lukutaidossa.
Huolestuttavana suomalaisnuorten lukutaidon osalta pidetään sitä, että heikkojen lukijoiden osuus oli kasvanut 13,5 prosenttiin. Pojista tähän joukkoon kuuluu jopa viidennes, tytöistä seitsemän prosenttia. Suomessa sukupuolten välinen ero on ollut suuri aiemmissakin Pisa-tutkimuksissa.
Lukutaito luo pohjan kaikelle oppimiselle.
Koulujen väliset erot ovat Suomessa pienimmät. Sen sijaan sosio-ekonominen tausta näkyy tuloksissa: Ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja.
Matematiikassa Suomi sijoittuu 16:nneksi, mutta aiempi lasku tuloksissa on taittunut.
Luonnontieteissä Suomi sijoittui kuudenneksi.
Yhä terävintä kärkeä
Opetusministeri Li Andersson (vas.) arvioi, että suomalaisnuorten osaamistaso on Pisa-tutkimuksen mukaan edelleen maailman terävintä kärkeä.
– Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on koulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia tarvitsemansa taidot, Andersson sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tiistaina.
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso ja koulu, joka antaa kaikille mahdollisuuden oppia elämässä tarvittavat taidot.
Eriytyminen ehkäisty
Anderssonin mukaan tutkimus osoittaa, että Suomessa on onnistuttu ehkäisemään koulujen välisten oppimistulosten eriytymistä. Suomalaisten koulujen välillä tasoero oli koko tutkimuksen pienin.
– Suomessa oma naapuruston lähikoulu on maailman parhaiden joukossa. Tasa-arvo onkin suomalaisen koulutuksen menestystarinan salaisuus ja sen tuomaa etulyöntiasemaa meillä ei ole varaa menettää, hän sanoo.
Suomi oli myös Pisa-tutkimuksen ainoa maa, jossa korkea tyytyväisyys elämään yhdistyi korkeaan lukutaidon tasoon.
– Tästä tuloksesta on syytä olla erityisen iloinen. Maailman parasta ja tasa-arvoisinta koulua rakennetaan, jotta jokainen suomalainen voisi elää hyvää elämää, Andersson sanoo.
Tyttöjen ja poikien erot suuret
Andersson pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet ja heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin. Myös tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat venähtäneet OECD-maiden suurimmiksi.
– Yhdenvertainen oikeus oppia on edellytys sille, että jokaisella tämän päivän nuorella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaa yhteiskuntaa. Meillä ei ole missään olosuhteissa varaa tinkiä koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta, ministeri Andersson sanoo.
Lukutaito kaiken pohja
Huolestuttavana Andersson kuitenkin pitää sitä, että kielteisesti lukemiseen suhtautuneiden osuus oli kasvanut. Poikien tulosten heikkeneminen liittyi voimakkaasti vähentyneeseen lukuharrastukseen, sekä kiinnostukseen lukemista kohtaan.
– Lukutaidon merkitys on kiistaton. Se luo pohjan kaikelle oppimiselle. Oppimistulosten ja oppimisen tasa-arvon näkökulmasta onkin tärkeää, että Suomi pysyy myös jatkossa lukevana maana, ministeri Andersson kommentoi.
Ministeri muistuttaa siitä, että hallituksen ohjelmassa tavoitteena on suomalaisen osaamistason nostaminen koko yhteiskunnan tasolla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ensi vuonna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen toimenpideohjelman, joihin varataan 305 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.
– Suomi on koulutuksen huippumaa, mutta jotta me olemme sitä myös tulevaisuudessa, meidän on tehtävä jatkuvasti töitä koulutusjärjestelmämme laadun ja tasa-arvon eteen, Andersson toteaa.
Suomessa tutkimukseen osallistui 214 koulua ja 42 oppilasta koulua kohti.