HSL:n hyvät lipputulot ovat mahdollistamassa lippujen alennuksia. Se ei kuitenkaan koske kaikkien lippuja vaan ainoastaan pitkämatkalaisten. Jos siis menee metrolla Kontulasta Itäkeskukseen, vaikkapa kirjastoon, maksaa yhtä paljon kuin jos menee Kontulasta Espooseen.
Selitys on vanhanaikaisessa vyöhykeajattelussa: maksut määräytyvät vyöhykkeiden mukaan. HSL:n mukaan maksu on sitä suurempi mitä pitempi on matka keskukseen. Tämä ajattelu perustuu siihen, että kaupungin laitamilta tullaan keskustaan ostoksille ynnä muuta sellaista. Kulku nähdään yksi- tai mahdollisesti kaksisuuntaisena eli mennään keskustaan ja palataan sitten jonnekin periferiaan.
On kokonaan unohdettu modernin kaupungin monipaikkaisuus eli se, että myös Helsingin laita-alue, kuten Itä-Helsinki, voisi olla itsenäinen ja omia palvelujaan ylläpitävä alue.
Nykyiseen malliin ei mahdu ajatusta, että esimerkiksi metrolla liikkujat voisivat matkustaa yhden vyöhykkeen sisällä. Ainoa oma itsenäinen vyöhyke tuntuu olevan keskusta.
Olen kulkenut vuosia reittiä Itäkeskus–Rastila ja Itäkeskus–Puotila, ja nyt kuljen Itäkeskus–Rastila–Kontula–Herttoniemi.
Olen eläkkeellä, asun vakituisesti Hangossa (joten en saa mitään vanhusalennuksia), mutta joudun vähintään joka toinen viikko olemaan Helsingissä hoitelemassa perheasioita. Minulla on kakkosasunto Kontulassa.
Olen vuosia katsonut, miten itähelsinkiläiset liikkuvat Itä-Helsingin sisällä. Parin aseman matkasta joutuu maksamaan saman summan kuin jos matkustaa Kontulasta Espooseen. Tämä on epäoikeudenmukaista! Tämä ei myöskään vastaa laitoksen esittämää perustetta, että maksu määräytyisi matkan pituuden mukaan. En yhtään ihmettelisi, jos maksamattomien matkustajien määrä olisi näillä lyhyillä matkoilla suurehko.
Ainoa oikeudenmukainen ja kohtuullinen maksuperuste olisi se, että maksu määräytyisi vyöhykerajojen ylityksestä. Vaikka logistiikka on vaikeaa ja teknologia sitäkin vaikeampaa, luulisi voitavan kehittää uusi, oikeudenmukaisempi ratkaisu joukkoliikenteen maksuille. Monenlaiset kausi-, sarja- ja alennusliput eivät ratkaise nykyistä epäoikeudenmukaisuutta.
Kaija Heikkinen
Hanko