Lehtikuva/Pedro Pardo

Bolivian syrjäytetty presidentti Evo Morales syyttää väliaikaista hallitusta kannattajiensa murhaamisesta.

Bolivian syrjäytetty presidentti Evo Morales sanoo maanantaina julkaistussa brittilehti Guardianin haastattelussa, ettei hän asetu uusintavaaleissa ehdokkaaksi.

Morales sanoo tehneensä päätöksensä sen vuoksi, ettei nykyinen kriisi laajenisi suuremmaksi konfliktiksi.

”Sitä pelkään, ja se meidän on vältettävä, siksi luovun ehdokkuudestani. Rauhan nimissä on tehtävä uhrauksia, ja minä uhraan ehdokkuuteni, vaikka minulla olisi kaikki oikeudet olla ehdokkaana”, Morales sanoo.

Morales ei pidä Áñezia legitiiminä vt. presidenttinä.

Väliaikaiseksi presidentiksi julistautunut oikeiston Jeanine Áñez allekirjoitti sunnuntaina lain, jonka mukaan Morales ei saa asettua ehdokkaaksi uusintavaaleissa.

Morales lähti maanpakoon Meksikoon marraskuun 11. päivänä armeijan komentajan kehotettua häntä eroamaan. Oppositio ja Amerikan valtioiden järjestön tarkkailijat olivat sitä ennen syyttäneet vilpillisiksi vaaleja, joissa Morales oli ehdolla neljännelle presidenttikaudelle.

ILMOITUS

Kymmeniä ammuttu

Moralesin lähdön jälkeen väkivalta Boliviassa on kiihtynyt. Ainakin 32 ihmistä on kuollut, ja heistä suurin osa on ammuttu armeijan kukistaessa Moralesin puolesta pidettyjä mielenosoittajia.

Áñezin sisäministeriksi nimittämä Arturo Murillo ilmoitti viikonloppuna vaativansa Moralesin vangitsemista 30 vuodeksi. Murillo syytti Moralesia terrorismiin rinnastettavasta mielenosoitusten lietsomisesta ja kapinoinnista.

Maanantaina julkaistiin myös saksalaisen Der Spiegel-lehden englanninkielisillä sivuilla Moralesin haastattelu. Morales kiistää siinä astuneensa sivuun vapaaehtoisesti.

”Se oli vallankaappaus, jota oli jo pitkään valmisteltu. Se alkoi siitä, kun alettiin polttaa minua esittäviä nukkeja. Sitten tuhottiin vaalidokumentteja ja sytytettiin tuleen puolueeni jäsenten ja ay-johtajien asuntoja. Sitten poliisi kapinoi ja armeija nousi perustuslaillista järjestystä vastaan ja kehotti minua eroamaan. Onko tuo muka vapaaehtoista eroamista? Astuin sivuun, etteivät he tappaisi useampia bolivialaisia”, sanoo Morales Spiegelille.

Kiista vaalilaskennasta

Moralesin mukaan lokakuun vaaleissa ei tapahtunut vilppiä, eikä OAS:n tarkkailijoiden raportointi ollut puolueetonta.

Bolivian vaalilain mukaan presidenttiehdokas tulee valituksi suoraan ensimmäisellä kierroksella, jos hän saa yli puolet äänistä tai vähintään 40 prosenttia ja vähintään 10 prosenttiyksikön eron toiseksi tulleeseen.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella 20. lokakuuta alustavaksi tulokseksi kerrottiin siinä vaiheessa kun 83 prosenttia äänistä oli laskettu, että Moralesilla oli 45 prosenttia ja hänen päähaastajallaan Carlos Mesalla 38 prosenttia.

Ero oli siis Moralesin hyväksi 7 prosenttiyksikköä, mikä olisi johtanut toiseen kierrokseen. 24. lokakuuta ilmoitetun virallisen lopputuloksen mukaan Morales kuitenkin sai 47,08 prosenttia ja Mesa 36,51 prosenttia; ero oli siis yli 10 prosenttia.

Näiden päivien väliin jää suurin kiistakysymys. Oikeisto-opposition ja OAS:n mukaan vaalien laskenta keskeytettiin vuorokaudeksi, minkä aikana tulos manipuloitiin Moralesin eduksi.

Moralesin kannattajien mukaan – saman toistaa Morales Spiegelin haastattelussa – vain alustava laskenta keskeytettiin, koska virallisen laskennan tuloksia alkoi saapua.

Morales sanoo haastattelussa, että alustavan laskennan osoitettua 7 prosenttiyksikön eroa hän oli varma voitostaan, koska tulematta oli hänelle edullisia maaseudun vaalipiirejä.

Moralesin kolme ehtoa

Morales sanoo Spiegelille, ettei hän pidä Áñezia legitiiminä vt. presidenttinä.

”Mistä hänen legitimiteettinsä tulee? Hän on itse julistanut itsensä presidentiksi ja armeija on tarjonnut hänelle kulissit. Se ei ole mikään siirtymäkauden hallitus. Se on diktatuuri”, sanoo Morales.

Morales on toivonut kansallista vuoropuhelua. Spiegel kysyy, koskeeko ehdotus myös Áñezin väliaikaista hallitusta.

Morales vastaa, että hän on pyytänyt kansainvälistä yhteisöä edistämään dialogia. Hänellä on kolme ehtoa. Ennen neuvottelujen aloittamista on nimitettävä komissio selvittämään, ketkä ovat vastuussa Moralesin kannattajien murhista. Toiseksi, jos joku joutuu oikeuteen, hänen perustuslailliset oikeutensa on taattava.

”Nyt ihmisiä asetetaan syytteeseen pelkästään sen takia, että he kuuluivat minun hallitukseeni.”

Moralesin kolmas ehto on, että murhien on loputtava.

”Ennen eroani poliisi ja armeija eivät ampuneet yhtäkään ihmistä. Nyt katsoin televisiosta, kun he ampuivat Cochabambassa mielenosoittajia helikopterista. Se pelottaa minua ja tekee minut surulliseksi. He tappavat alkuperäiskansoihin kuuluvia veljiäni ja siskojani. Tavallisia maatyöläisiä.”

Ehkä 5 vuoden kuluttua

Perustuslain mukaan väliaikaisen presidentin olisi julistettava uudet vaalit tammikuun 22. päivään mennessä. Áñez ei ole vielä kertonut aikataulustaan.

Morales sanoo myös Spiegelin haastattelussa, ettei hän asetu ehdokkaaksi uusintavaaleihin.

Guardianille Morales puolestaan sanoo, että oli aikonut lopettaa neljännen presidenttikauden jälkeen, mutta nyt ”kaiken sen jälkeen mitä he ovat tehneet minulle” hän pitää mahdollisena ehdokkaaksi asettumista viiden vuoden kuluttua.

Sitä ennen hän aikoo olla mukana valitsemassa puolueelleen ehdokasta lähimpänä edessä oleviin vaaleihin.