Lokakuussa chileläiset ryhtyivät osoittamaan mieltään presidentti Sebastián Piñeran hallituksen politiikkaa vastaan. Mielenosoitukset lähtivät liikkeelle julkisen liikenteen hinnannoususta, mutta laajenivat nopeasti protestiksi tuloeroja, julkisten palveluiden kehnoa tilaa, vanhentunutta perustuslakia sekä viranomaisten sortotoimia vastaan. Chilen hallitus on vastannut mielenosoituksiin väkivaltaisesti.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen Chilen tilanteesta 25. lokakuuta. He kysyivät kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo toimia rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Chilen tilanteeseen ja aikooko hallitus tuomita Chilen viranomaisten harjoittaman julman voimankäytön mielenosoittajia vastaan.
– On positiivista, kuten ulkoministeri Haavisto vastauksessaan nostaa esiin, että EU ja Suomi ovat nyt tuominneet väkivallan, vaatineet puolueetonta tutkintaa ihmisoikeusrikkomuksista ja antaneet tukensa mielenosoittajien oikeutetuille vaatimuksille, Honkasalo toteaa.
Väkivalta mielenosoittajia vastaan vaikuttaa harkitulta ja järjestelmälliseltä
– Huolta aiheuttaa kuitenkin raportit, joiden mukaan Chilen hallitus ei ole toiminut tarpeeksi päättäväisesti kriisin ratkaisemiseksi ja ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi. Päinvastoin, viranomaisten suhteeton väkivalta mielenosoittajia vastaan vaikuttaa olevan harkittua ja järjestelmällistä. On uskottavaa näyttöä siitä, että mielenosoittajia on ammuttu kovilla, pahoinpidelty ja kidutettu, sanoo Honkasalo.
YK:n ja Amnesty Internationalin tutkimusryhmät, jotka ovat paikan päällä Chilessä, ovat seuranneet tilannetta huolestuneina. Amnestyn eilen julkaisemasta raportista käy ilmi, että Chilen viranomaisten systemaattisen ja suhteettoman voimankäytön tarkoituksena on ollut rankaista ja vahingoittaa mielenosoittajia.
– Mitä pidempään väkivaltaisuudet jatkuvat, sitä vaikeampaa on kuroa umpeen hallituksen ja mielenosoittajien välistä kuilua ja epäluottamusta, joka on jo hyvin laaja-alaista, Kivelä muistuttaa.
Nykyinen perustuslaki ei takaa kansalaisille sosiaalisia oikeuksia
Piñeran hallitus on suostunut maan vanhentuneen perustuslain uudistamiseen. Chilen nykyistä perustuslakia, joka on perua Augusto Pinochetin diktatuurin ajoilta, on kritisoitu siitä, ettei se takaa kansalaisille sosiaalisia oikeuksia, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa. Tämä on ollut mielenosoittajien keskeisiä huolenaiheita. Kansanäänestys uuden perustuslain tarpeellisuudesta ja sitä uudistavan komitean kokoonpanosta on suunniteltu vuoden 2020 huhtikuulle.
– Chilen vanhan perustuslain uudistaminen on historiallinen ja erittäin tärkeä asia. Tälle prosessille on Chilessä ylivoimaisen enemmistön tuki. Moni tärkeä yksityiskohta on vielä auki, mutta tässä vaiheessa huolta aiheuttaa kuitenkin prosessin pitkittyminen. Mikäli chileläiset äänestävät huhtikuussa uuden perustuslain puolesta, aloittaa perustuslakikomitea työnsä vasta ensi vuoden loppupuolella. Ovatko Piñeran hallituksen toimet riittäviä tilanteen rauhoittamiseksi? Kivelä kysyy.