Useissa Kolumbian kaupungeissa torstaina järjestettyihin mielenosoituksiin osallistui satoja tuhansia ihmisiä, järjestäjien mukaan yli miljoona ja sisäministeriönkin mukaan yli 200 000.
Mielenosoittajat protestoivat erittäin epäsuositun oikeistopresidentin Ivan Duquen politiikkaa vastaan ja Kolumbian pitkän sisällissodan päättäneen rauhansopimuksen hengissä pitämiseksi.
Mielenosoitukset oli kutsunut koolle ammattiliittojen lakkokomitea, ja niihin osallistui ammattiliittojen jäsenten lisäksi opiskelijoita, opettajia, ympäristöaktiiveja, alkuperäiskansoihin kuuluvia ja eläkeläisiä.
Presidentin puolue kärsi raskaita tappioita lokakuussa pidetyissä paikallisvaaleissa.
Mielenosoituksiin liittyi Latinalaisessa Amerikassa yleinen protestoinnin muoto cacerolazo eli kattilankansien paukuttaminen. Pääkaupunki Bogotássa kolistelukonsertti jatkui kaksi tuntia.
Mielenosoitukset sujuivat yleisesti ottaen rauhallisesti. Myöhemmin illalla esiintyi kuitenkin jonkun verran vandalismia, ja poliisi ampui kyynelkaasua väkijoukkoon.
Ammattiliittojen lakkokomitea vaati presidentti Duqueta neuvottelemaan tyytymättömyyden syistä. Illalla Duque sanoi ”kuunnelleensa kolumbialaisten ääntä”, mutta ei luvannut neuvotteluja.
Uriben oppipoika
Duque astui virkaansa elokuussa 2018. Hän sai vaalien ensimmäisellä kierroksella 39 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella hän sai 54 prosenttia, vastaehdokkaana olleen vasemmiston Gustavo Petron joutuessa tyytymään 42 prosenttiin.
Duquen nousu keskustaoikeiston ja oikeiston kärkinimeksi merkitsi vastakkainasettelun uudelleen kiristymistä hänen edeltäjänsä, rauhannobelilla palkitun Juan Manuel Santosin sovinnollisemman presidenttikauden jälkeen.
Duquen vaaliteema oli vuoden 2016 rauhansopimuksen vastustaminen, ja hänen kummisetänsä on ollut kovan linjan oikeistolainen Álvaro Uribe, joka toimi presidenttinä 2002–2010.
Rauhansopimus päätti Kolumbian 1950-luvulla alkaneen sisällissodan, jossa menehtyi neljännesmiljoona ihmistä ja yli 7 miljoonaa joutui maansisäiseen pakolaiseen.
Takkuileva rauhansopimus
Osana rauhansopimusta sissiliike Farc luopui viidakkotukikohdistaan ja muuttui poliittiseksi puolueeksi.
Sopimusta on vastustettu poliittisista syistä ja sen vuoksi, että Farc syyllistyi sieppauksiin ja huumekauppaan. Samaan syyllistyivät myös oikeiston puolisotilaalliset järjestöt, jotka muodollisesti hajotettiin jo aikaisemmin.
Vuoden 2016 sopimuksen toteuttaminen on edennyt takellellen. Vasemmistolaisia ay-aktiiveja ja ihmisoikeusaktiiveja on edelleen murhattu. Duquen valtaannousu on kiihdyttänyt väkivaltaa, ja hänen valtakaudellaan on esimerkiksi murhattu jo 134 alkuperäiskansojen aktiivia.
Duquen suosiolukemat ovat vajonneet vain 21–23 prosenttiin.
Duquen puolueella keskustademokraateilla (CD) ei ole enemmistöä parlamentissa. Puolue kärsi raskaita tappioita lokakuussa pidetyissä paikallisvaaleissa.
Taloudellinen tyytymättömyys
Rauhanprosessin puolustamisen ohella mielenosoitusten takana on myös taloudellisia syitä. Samalla tavoin kuin Chilessä, myös Kolumbiassa monet katsovat, että talouskasvu on hyödyttänyt vain ennestään hyväosaisia. Yhä suurempi osa keskiluokastakin kokee jääneensä osattomaksi.
Tyytymättömyyttä herättävät myös korruptio, työehtojen heikentäminen ”joustavuuden” lisäämisen nimissä, julkisen talouden kiristäminen, yleisen koulutusjärjestelmän heikentäminen sekä julkisten eläkerahastojen heikentäminen ja yksityisten eläkerahastojen suosiminen.
Välittömänä syynä käynnissä oleville lakoille olivat aiemmin syksyllä julki tulleet hallituksen suunnitelmat leikata eläkkeitä ja korottaa eläkeikää.
Torstain mielenosoitus oli Kolumbian oloissa poikkeuksellisen suuri. Aiemmin osallistumista on ay-aktiivien mukaan hillinnyt pelko vasemmistolaiseksi tai Farcin kannattajaksi leimautumisesta.
Perjantai-iltapäiväksi (illaksi Suomen aikaa) on kutsuttu kansalaisia uuteen kattilaprotestiin.