Lehtikuva/Akseli Muraja

Kyllä, on varaa parantaa pienituloisten hyvinvointia

Verotuksella tasataan tuloeroja.
Verotuksen progressiota parannetaan: Alle 10 000 euron vuosituloista ei peritä veroa.

Pienituloisten käteen jääviä tuloja
lisätään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Vasemmistoliitto haluaa poistaa
sosiaaliturvan byrokratiaa, korottaa pienimpiä etuuksia ja helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Tavoitteena on korottaa asteittain perusturva 1 000:een euroon.

Perusturvan korvaavan jokaiselle maksettavan vastikkeettoman perustulon tasoksi linjattiin 1 000 euroa. Hyvätuloiset maksavat perustulon pois veroina. Perustulo ei ole Rinteen hallitusohjelmassa eikä se siten etene.

Keskipitkän aikavälin tavoite on, ettei kenenkään eläke jää alle
tuhannen euron.

Omaishoidon tuki nostetaan
riittävälle tasolle.

Vahvistetaan velka- ja talousneuvontaa ja säädetään sosiaalinen luototus
lakisääteiseksi palveluksi.

Säädetään asuntolainoille 30 vuoden enimmäispituus ja sidotaan asuntolainakatto hakijan tuloihin.

Parannetaan ylivelkaantuneiden asemaa muun muassa lyhentämällä ulosottovelkojen vanhenemisrajaa sekä helpottamalla paluuta työhön menettämättä kohtuuttomasti ansioita.

Asumistakuulailla taattava kohtuuhintainen asunto jokaiselle asunnottomalle.

Reilu kolme vuotta sitten vasemmistoliiton puheenjohtajaksi Oulussa valittu Li Andersson on vakiinnuttanut paikkansa.

Vasemmistoliitto suuntaa puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla 2020-luvulle. Kuopion puoluekokouksessa viime viikonvaihteessa vasemmistoliittolaiset ottivat täysillä ilon irti voitoistaan kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa.

Puolue säilytti meppipaikkansa ja kampanjoi ehdokkaansa europarlamentaarikko Merja Kyllösen johdolla presidentinvaaleissa.

Vasemmistoliitto on uudistanut visuaalisen ilmeensä, ottanut käyttöönsä useita uusia tapoja osallistaa jäsenistöään niin vaaliohjelmien laadintaan kuin hallitukseen menosta päättämiseen.

Puolue nappasi hallitusneuvotteluissa arvostetun opetusministerin paikan puheenjohtaja Li Anderssonille ja puolueelle mieluisan sosiaali- ja terveysministerin paikan Aino-Kaisa Pekoselle.

Onnistuneet vaalit, puolueen uudistuminen ja resurssien vahvistuminen siivittivät puoluetta 2020-luvulle. Puoluekokous hyväksyi vuoteen 2023 ulottuvan poliittisen tavoiteohjelman.

Poliittinen työrukkanen
antaa raamit

Tehtävänsä jättänyt oululainen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen luonnehti tavoiteohjelmaa vasemmistoliittolaisten poliitikkojen ja aktiivien työrukkaseksi. Poliittinen tavoiteohjelma antaa raamit vuoden 2021 kuntavaalien ohjelmalle.

Vasemmistoliitto käynnistää ensi vuoden alussa periaateohjelmansa valmistelun seuraavaan puoluekokoukseen. Tuore varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo totesi, ettei nykyisessä periaateohjelmassa sinänsä ole vikaa.

Tarvitaan kuitenkin keskustelua jo siitäkin syystä, että puolueen jäsenistä puolet on vaihtunut vuoden 2011 jytkyeduskuntavaalien jälkeen.

Puoluekokouksessa yli kolmannes 300:sta kokousedustajasta oli ensimmäistä kertaa puoluekokouksessa. Vain noin parikymmentä on osallistunut vasemmistoliiton kaikkiin yhdeksään kokoukseen puolueen 30-vuotisen historian aikana. Jäseniä on noin 11 000.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ilmastopolitiikkaan

Yksittäisistä teemoista ilmastonmuutosta koskettavat asiat olivat vahvasti esillä. Vasemmistoliitto painottaa, että tarvitaan konkreettisia politiikkakeinoja puhuttaessa alueellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ilmastonmuutoksessa.

Europarlamentaarikko Silvia Modig muistutti, että vasemmistoliitto on nostanut ilmastonmuutoksen siirtymävaiheen tarvetta myös Euroopan parlamentissa.

Kuopiossa mietittiinkin keinoja. Vasemmistoliitto käynnistää ensi vuoden alussa ohjelmatyön oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Aluepolitiikan merkitys
kasvaa vahvasti

Li Anderssonin mukaan aluepolitiikka korostuu tulevina vuosina vasemmistoliitossa. Ikäluokkien pienentyminen nostaa väistämättä alueisiin liittyviä jännitteitä yhä vahvemmin esiin myös suomalaisessa politiikassa.

Jännite ja uudenlainen aluepolitiikan nousu näkyi Kuopiossakin. Puoluekokous päätti ”koko maan parhaaksi vaikuttavasta aluepolitiikasta”, vaikka aihepiiriä ei oltu valmisteltu puoluekokoukselle.

Vasemmistoliitto ei halua pysäyttää kaupungistumisen megatrendiä, mutta maaseudulla asumisen on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa.

Jokaiseen maakuntaan vaaditaan yliopistoa tai ammattikorkeakoulua sekä riittävästi koulutuspaikkoja. Myös sote-keskus tulee olla jokaisessa maakunnassa lähipalvelujen turvaamiseksi.

Feminismi ja muut aatteet
periaateohjelmatyöhön

Rinteen hallitus on satsannut rahaa perusasioihin: perusturvaan, eläkkeisiin ja koulutukseen. Nämä satsaukset ilahduttivat Kuopiossa. Selväksi tuli, että jatkossakin pitää olla varaa huolehtia lapsista, vanhuksista ja muista hauraassa asemassa olevista.

Varapuheenjohtajaksi valitun Minna Minkkisen henkilökohtainen suhde vasemmistoliittoon kiteyttää linjausten henkeä.

– Tulokulmani vasemmistoliittoon on oikeudenmukaisuus. Työhistoriani on päihde- ja mielenterveystyöstä. Nyt olen töissä lastensuojelussa. Olen nähnyt, mitä maailmassa tapahtuu. Parhaiten tähän vastaa vasemmistoliitto, toteaa Minkkinen.

Vasemmistoliitto tekee feminististä eli kaikkien yhdenvertaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa.

Vasemmistoliitto ei julistautunut feministiseksi, antirasistiseksi tai antifasistiseksi puolueeksi tehdyistä aloitteista huolimatta. Puolue kuitenkin tekee feminististä politiikkaa eli kaikkien yhdenvertaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa.

– Periaateohjelma on looginen paikka, jossa määritellään, mitä vasemmistolainen feminismi on, ja otetaan kantaa aatteellisiin asioihin, totesi Andersson.

Puolueen tavoiteohjelmassa ei ole sosialismia eikä muitakaan ismejä. Puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mukaan vasemmistoliiton kannattajat äänestävät kaikkien muiden puolueiden kannattajia useammin arvopohjaisesti.

– Mutta kyllä he haluavat arvoille myös sisältöä, jota on tavoiteohjelmassa.

Uudistumiselle vahva kyllä,
mutta maltillisesti

Vasemmistoliitto on uudistanut vauhdikkaasti käytäntöjään. Puolue on saanut paljon kiitosta, vaikka joitakin puoluekokouksen edustajiakin vauhti tuntuu arveluttavan. Toritelttailusta ja ihmisten kohtaamisesta halutaan pitää kiinni.

Jäsenet haluavat osallistua ja vaikuttaa puolueen päätöksiin. Puoluekokous on edelleen kolmen vuoden välein. Siinä kokouksessa ei enää valita puoluesihteeriä.

Kuopion kokous päätti niukasti, että tulevaisuudessa puoluesihteerin valitsee puoluevaltuusto. Tämän kokouksen henkilövalintoihin liittyvä isoin intohimojen kohde oli puoluesihteerin valinta.

Kyllä, on varaa parantaa pienituloisten hyvinvointia

Verotuksella tasataan tuloeroja.
Verotuksen progressiota parannetaan: Alle 10 000 euron vuosituloista ei peritä veroa.

Pienituloisten käteen jääviä tuloja
lisätään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Vasemmistoliitto haluaa poistaa
sosiaaliturvan byrokratiaa, korottaa pienimpiä etuuksia ja helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Tavoitteena on korottaa asteittain perusturva 1 000:een euroon.

Perusturvan korvaavan jokaiselle maksettavan vastikkeettoman perustulon tasoksi linjattiin 1 000 euroa. Hyvätuloiset maksavat perustulon pois veroina. Perustulo ei ole Rinteen hallitusohjelmassa eikä se siten etene.

Keskipitkän aikavälin tavoite on, ettei kenenkään eläke jää alle
tuhannen euron.

Omaishoidon tuki nostetaan
riittävälle tasolle.

Vahvistetaan velka- ja talousneuvontaa ja säädetään sosiaalinen luototus
lakisääteiseksi palveluksi.

Säädetään asuntolainoille 30 vuoden enimmäispituus ja sidotaan asuntolainakatto hakijan tuloihin.

Parannetaan ylivelkaantuneiden asemaa muun muassa lyhentämällä ulosottovelkojen vanhenemisrajaa sekä helpottamalla paluuta työhön menettämättä kohtuuttomasti ansioita.

Asumistakuulailla taattava kohtuuhintainen asunto jokaiselle asunnottomalle.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.