– Ovatko sopimusyhteiskunta ja sopimisen kulttuuri menossa rikki Suomessa?
Tätä kysyi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola järjestön edustajiston kokouksessa torstaina. Hän viittasi syksyn työmarkkinaneuvotteluihin, joihin työnantajat ovat tuoneet ”kaikuja kaukaa menneisyydestä” olevia esityksiä.
– Mainittakoon vaikka jäsenmaksujen perinnän lopettaminen, luottamushenkilöiden oikeuksien rajoittaminen ja lakko-oikeuksien rajoittaminen kehitysmaiden tasolla. Haluavatko Suomi ja työnantajat olla niiden maiden joukossa, jotka loukkaavat ILOn sopimuksissa turvattua oikeutta ammatilliseen järjestäytymisvapauteen ja siihen kuuluvaa työtaisteluoikeutta? Niihin maihin kuuluvat maat, joissa demokratia, turvattomuus ja köyhyys on alati läsnä, Huutola sanoi.
Huutola kertoi olleensa tavalla tai toisella mukana työehtosopimusten kehittämisessä 1980-luvun alusta lähtien. Suomalaisen työelämän menestyksekäs historia perustuu sopimiseen ja sopimisen kulttuuriin.
– Tällä hetkellä meneillään olevassa sopimuskierroksessa on merkkejä siitä, että vahvasti markkinavoimiin tukeutuva työnantajataho etenee nyt siis poliittinen ideologia edellä. Työnantajataho on viime vuosina tottunut vahvaan ohjausvaltaan, johon tilan sekä tuen on antanut poliittinen asetelma. Pahoin pelkään, että sanelukulttuuria haetaankin nyt työmarkkinapöytien kautta.
Huutola sanoi, että ay-liikkeen jyrääminen ei tule onnistumaan.
– Nyt liittokierroksen voimin on ansiotason ja ostovoiman parannuttava. Tarvitsemme myös alakohtaisia uudistuksia, jotka parantavat työolosuhteita ja työelämää.
– Meitä ei jyrätä, kun pidämme huolen yhtenäisyydestä ja korkeasta järjestäytymisasteesta.
Hän kehotti nyt jos koskaan kertomaan työpaikoilla yhtenäisyyden ja järjestäytymisen merkityksestä työntekijöille ja mikseipä myös vastuutta ja yhteiskuntavakautta arvostaville työnantajatahoille.