Kaksi italialaistutkijaa on selvittänyt mahdollista yhteyttä kansalaisjärjestöjen pelastusalusten toiminnan ja Välimeren ylitystä yrittävien pakolaisten ja siirtolaisten määrän välillä.
Tutkimuksen mukaan mitään tilastollista yhteyttä ei ole. Toive pelastumisesta haverin sattuessa ei lisää Libyasta lähtevien ylittäjien määrää.
Näin tutkimus, josta kertoo brittilehti Guardian kumoaa sen usein esitetyn väitteen, jonka mukaan pelastusalusten toiminta olisi vetovoima tekijä meren yli yrittämistä harkitseville.
Pelastusalusten toiminnan ja lähtijöiden määrän välillä ei ollut tilastollista yhteyttä.
Väitetyn vetovoiman takia Välimeren rantavaltiot, erityisesti Italia, ovat asettaneet erilaisia rajoituksia pelastusalusten toiminnalle.
Eugenio Cusumano ja Matteo Villa tutkivat pelastusalusten toimintaa vuodesta 2014 tämän vuoden lokakuuhun saakka. Cusumano ja Villa työskentelevät jatkokoulutusta järjestävässä Eurooppalaisessa yliopistossa Firenzessä.
Pääpaino tutkimuksessa on kuluvassa vuodessa, jolloin EU:n rajavalvontavirasto ei enää ole järjestänyt etsintä- ja pelastustoimintaa Välimerellä.
Tutkimus nojautuu YK:n pakolaisviraston UNHCR:n, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n sekä Italian rannikkovartioston tilastoihin.
Kansalaisjärjestöjen alukset ovat tänä vuonna olleet merellä 85 päivänä, 225 päivänä liikkeellä oli vain Libyan rannikkovartioston aluksia. Lähtijöiden määrässä ei ollut eroa.
Pelastusalusten toiminnan ja lähtijöiden määrän välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Yhteys sen sijaan löytyi lähtijöiden määrän suhteessa Libyan poliittiseen vakauteen sekä suhteessa säätilaan.
Vastaava tulos kansalaisjärjestöjen pelastusaktiivisen vaikutuksesta saatiin myös pitemmällä ajanjaksolla vuodesta 2014 lähtien.
Tänä vuonna vähintään 1 078 ihmistä on hukkunut tai kadonnut yrittäessään päästä Eurooppaan.
Juttuun korjattu 21.11. klo 9.24. tutkimusajan oikea alkuvuosi 2014, ei vuosi 2019.