Lehtikuva/Jussi Nukari

Kyse on periaatteellisista heikennyksistä.

Postin lakkoa on ilmoittanut tukevansa harvinaisen moni ammattiliitto. Kuljetusliitot ovat jo aiemminkin osoittaneet solidaarisuutensa muille alan ammattiliitoille vuosien saatossa. Tällä kertaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työtaistelulle ovat luvanneet tukilakkoja myös Palvelualojen ammattiliitto PAM, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.

SEL aloittaa perjantaina kuormien käsittelykiellon, joka koskee Postin tai sen alihankkijoiden ajamia kuljetuksia. PAM ilmoittaa, että asiamiesposteissa ei käsitellä Postin paketteja ensi maanantaista lähtien. Tukitoimet päättyvät 8. joulukuuta tai aiemmin, jos sopimus syntyy.

Ammattiliittojen historiaa tutkinut, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm sanoo, että postilaisten harvinaisen vahvaan tukeen on useita syitä. Yksi on Postin yritys heikentää selkeästi työnteon ehtoja, varsinkin kiky-ratkaisun jälkeen.

– Esitetyt heikennykset ovat niin merkittäviä, että ne ovat ay-liikkeelle periaatteellisia. Liitot haluavat osoittaa työnantajapuolelle, että tällaiset heikennykset eivät tule kyseeseen, Bergholm sanoo.

Työtaistelut voivat laajeta

Lisäksi Postin esitykset palkkojen ja muiden työehtojen heikennyksistä tulivat juuri työmarkkinakierroksen alla. Myös muissa neuvottelupöydissä on törmätty samansuuntaisiin heikennysesityksiin.

ILMOITUS

– Näyttää, että ammattiliittojen uhka ei ole riittävä, koska tukitoimet laukeavat kohta. Kyllä tässä on eskaloitumisen, laajentumisen, riski, Bergholm toteaa.

Ensi viikolla kuljetusalan tukilakkoja on luvassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteeseen ja Suomen lipun alla purjehtiviin ulkomaanliikenteen aluksiin.

Bergholm muistuttaa, että kuljetusliitot ovat aiemminkin osoittaneet tukea toisilleen. Vuonna 1980-luvulla pääkaupunkiseudun tilausliikenteen bussinkuljettajat saivat tukea koko Suomen tavaraliikenteen kuljettajilta. Näiden tukilakko johti nopeasti ratkaisuun.

Laajat tukilakot suhteellisen uusi ilmiö

Ammattiliittojen työtaistelujen laajentaminen on tutkijan mukaan historiassa aika uusi ilmiö. Tukilakot ja lakkojen laajentamiset ovat yleistyneet vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Sitä ennen työtaistelut olivat Pohjoismaissa ennemminkin työnantajien keino painostaa työntekijät sopimuksiin, etenkin laskusuhdanteissa. Liittojen lakkokassat yritettiin ajaa tyhjiksi työnantajien aloittamilla pitkillä työsuluilla, jotka levisivät paikkakuntakohtaisista valtakunnallisiksi.

Viimeinen merkittävämpi työsulku nähtiin Suomessa 2005 Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välisten työehtoneuvotteluiden aikana. Työsulku kesti kuusi viikkoa.

Toisaalta ammattiliitot eivät osaa Bergholmin mukaan käyttää lakkoasetta entiseen malliin. Aiemmin osapuolet sopivat työehtosopimuksen allekirjoituksen ohella, että neuvotteluiden takia käydyistä työtaisteluista ei nosteta siviilikanteita.

– Valtakunnallisia työtaisteluita on ollut niin vähän, että lakon lopettaminen tyylikkäästi on käynyt vaikeammaksi. Osaaminen on ohentunut.