Steve Buissinne/CC0

Yritysten veronkiertoon ja verovälttelyyn yritetään puuttua Euroopan unionin direktiivien voimin. Suomen lainsäädäntöön saadaan uusia veronkiertoon puuttuvia osia vuoden alusta.

Suomalainen yritystoiminnan vaikutuksia tutkiva Finnwatch tekee työtä verovälttelyn lopettamiseksi.

Estääkö Euroopan unionin verodirektiivi yritysten verovälttelyn, Finnwatchin tutkija Saara Hietanen?

– EU:n komissio on ollut viime vuosina erittäin toimelias estääkseen veronkiertoa.

– Sääntely on kuitenkin suurilta osin minimisäätelyä ja monet EU:n keskeisimmistä direktiiviuudistuksista ovat jääneet junnaamaan paikoilleen. Esimerkiksi julkinen maakohtainen veroraportointi ei etene jäsenmaiden erimielisyyksien takia.

ILMOITUS

– Maakohtainen raportointi, jossa yritysten tulisi julkisesti kertoa maksamistaan veroista, pitäisi ehdottomasti saada eteenpäin.

Millä summalla veroja kierretään?

– Arvioiden mukaan Suomi menettää verotuloja aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena noin 430 miljoonaa – 1,4 miljardia euroa vuodessa.

– Veronkierto on laitonta, mutta aggressiivinen verosuunnittelu käyttää hyväkseen lain porsaanreikiä. Aggressiivinen verosuunnittelu on siis laillista, mutta lain hengen vastaista.

Miten Suomessa estetään veronkiertoa?

– Veronkiertodirektiivi on Suomessa viety lainsäädäntöön useissa osissa. Osa direktiivistä tulee meillä voimaan vuoden alusta. Samalla tulee voimaan erilliseen direktiiviin perustuva velvollisuus raportoida rajat ylittävistä verojärjestelyistä.

– Erityisen myönteistä veronkiertodirektiivissä on korkovähennysrajoitteiden ulottaminen myös yrityskonsernin ulkopuolisiin korkomenoihin. Ennen muutoksia kaikki yrityksen ulkopuolelle maksetut korkomenot sai vähentää verotuksessa täysimääräisesti.

– Suomessa lakimuutokset toteutettiin monilta osin minimisääntelyn mukaisina. Sääntelystä olisi voitu tehdä huomattavasti kireämpää, jolloin se olisi myös kitkenyt aggressiivista verosuunnittelua tehokkaammin.

Miten veroparatiisit saadaan kuriin?

– Automaattinen tietojenvaihto eri maiden viranomaisten välillä on vaikeuttanut veronkiertoa. Pankkien edellytetään raportoivan tietoja veroviranomaisille, jotka välittävät tiedot edelleen asiakkaan kotimaan verohallinnolle

– Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä muutos parempaan.

Mitä vielä pitäisi tehdä?

– Korkovähennysrajoituksia ja väliyhteisölakia tulisi kiristää Suomessa. Väliyhteisö on veroparatiisimaassa sijaitseva yhteisö, kuten pankki.

– Lisäksi Suomen tulisi vaikuttaa kansainväliseen yritysverotuksen kokonaisuudistukseen sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä, OECD:ssä että EU:ssa.