Lehtikuva/Markku Ulander

Uusi sukupolvi johtaa työmarkkinapolitiikkaa uhittelun ja historiattomuuden vallassa.

Käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluja käydään nyt vaikeimman kautta työnantajien kovien vaatimusten takia. Postilakko jatkuu toista viikkoa Postin työehtoshoppailun takia ja tukilakot laajenevat useille aloille.

Muissa jo syyskuussa alkaneissa neuvotteluissa ei ole tapahtunut edistystä, eikä kiista palkattomien kiky-tuntien jatkamisesta ole ainoa syy. Työnantajapuolen neuvottelutavoitteissa on ollut kymmeniä heikennysesityksiä, Ammattiliitto Pro tiedotti lauantaina. Niihin kuuluvat esimerkiksi lomarahojen puolittaminen, työajan palkaton lisääminen, lakko-oikeuden rajaaminen ja jäsenmaksun työnantajaperinnän lopettaminen.

Samanlaiset vaatimukset eivät koske vain teknologia-alaa. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kirjoittaa uusimmassa Journalisti-lehdessä tänä syksynä tehdyistä esityksistä:

”Palkankorotus nolla prosenttia. Kikytunnit jäävät työehtosopimuksiin, lomarahat puolitetaan, helatorstai ja loppiainen sekä kolme lauantaita muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, lakko-oikeutta rajataan merkittävästi ja työnantaja lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen. Muutamia mainitakseni.”

Pron edustajisto muistutti työnantajien saaneen kilpailukykysopimuksella miljardiluokan tulonsiirtoja palkansaajilta, kun sovittiin työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun siirrosta palkansaajille. STTK on laskenut, että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten tuoma hyöty yrityksille vuoden 2018 palkkasumman perusteella on vuositasolla 1–2 miljardia ja kumulatiivisesti noin 6,5 miljardia.

ILMOITUS

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi maanantaina, että työnantajat haluavat romuttaa perinteisen sopimusyhteiskunnan.

Todellisia tavoitteita vai tykinruokaa?

Keskusjärjestöt seuraavat neuvotteluja sivusta. Tosin eri työnantajaliittojen yhteneväiset vaatimukset viittaavat siihen, että itseltään sopimusoikeuden kieltänyt EK koordinoi niitä taustalla samalla tavalla kuin viime kierroksella.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä tavoitteet ovat niin uskomattomia, että hän pohtii, ovatko ne todellisia vai neuvottelutaktista ”tykinruokaa”. Siis kovia tavoitteita, joista tiedetään, että ne eivät missään tapauksessa mene läpi, mutta edesauttavat mahdollisimman halpaa sopimusta.

– Vai onko oikeasti niin, että elinkeinoelämän edustajat ovat luopumassa sopmisen kulttuurista? Huutola kysyy, ja vertaa työnantajien vaatimuksia 1990-luvun saatanallisiin säkeisiin.

Hän muistuttaa elinkeinoelämän saaneen monia vuosia ikään kuin tarjottimelta läpi keskeisiä tavoitteitaan verotuksessa ja työelämän kehittämisessä. Nyt maassa on erilainen hallitus.

– Onko tässä revanssinkin hakua, Huutola pohtii.

Kuitenkin keskitetty sopimus

Huutolasta näyttää myös siltä, että EK ei halua keskitettyä ratkaisua kuin itselleen sopivista asioista.

– He ovat luopuneet omasta mielestään vanhakantaisista keskitetyistä sopimuksista, koska alakohtaiset asiat eivät niissä etene. Nyt he omalla koordinaatiollaan saavat aikaan sen, että varmaankaan alakohtaiset asiat eivät etene. Siinä mielessä tämä muistuttaa kovasti keskitettyä ratkaisua.

Jos elinkeinoelämä ei tee pikaisesti uutta arviota tilanteesta, luvassa on merkittäviäkin järjestöllisiä toimenpiteitä, Huutola uskoo. Avainasemassa on Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelujen eteneminen.

Entä jos työnantajat todella haluavat murentaa työmarkkinoilla vakiintuneen sopimisen kulttuurin? Mistä se johtuu?

– Työnantajapuolelle on tullut uusi sukupolvi johtamaan työmarkkinapolitiikkaa. Sillä ei oikein ole historian ymmärtämistä siitä, mihin se johtaa, jos työmarkkinoilla ajaudutaan ei-ennustettavuuteen ja työmarkkinahäiriöiden kasvuun. Siellä taitavat olla taustalla uhittelun näkemykset