Lehtikuva/Jarmo Stenmark

Pientä työeläkettä saavien eläkkeitä voidaan parantaa rukkaamalla kansaneläkejärjestelmää.

Pientä työeläkettä saavien eläketurvaa pystytään parantamaan kansaneläkejärjestelmää rukkaamalla, sanoi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Hän puhui sunnuntaina Säynätsalon Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa.

– Pientä työeläkettä saavien eläkkeiden parantaminen on tärkeä tavoite. Se koskisi suurelta osin myös naisia, joiden pienemmät palkat ovat kerryttäneet pienempää eläkettä ja joiden eläkekertymää ovat myös muun muassa. perhevapaat pienentäneet edelleen. Asian korjaaminen ei saisi eikä sen tarvitsekaan kompastua eläkeyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen vastustukseen.

Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että työeläkejärjestelmästä voidaan irrottaa rahaa pieniin eläkkeisiin noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

– En ymmärrä sitä, että työeläkejärjestelmän osapuolet – työnantajain ja palkansaajien keskusjärjestöt – tyrmäävät vielä ajatuksen tasolla olevat ideat korjata työeläkejärjestelmän sisällä olevan ruman vääryyden, Rinne sanoi lauantaina SDP:n puoluevaltuustossa.

Hän peräsi asiassa

– Tätä saa kutsua jyrähdykseksi tai miksi vain, mutta muistutan, että viime kädessä hallitus ja eduskunta sitten vastaavat tästäkin asiasta.

ILMOITUS

Kivistö sanoi työeläkejärjestelmään kajoamisen tuottaneen heti ärtyneitä vastareaktioita niin eläkeyhtiöistä kuin työmarkkinajärjestöistäkin.

– Viimemainitut kun ovat pitäneet työeläkejärjestelmää omana luomuksenaan, johon vain he saavat koskea. Kansaneläkejärjestelmän muutoksissa ei ”reviiririitaa” syntyisi, uudistus voitaisiin rahoittaa valtion budjetista ja asiat voitaisiin ratkaista poliittisilla päätöksillä.

Kaksi tapaa ratkaista

Tulokseen päästäisiin Kivistön mukaan muokkaamalla kansaneläkejärjestelmää kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

– Kansaneläkkeen ns. suojaosaa voitaisiin tuntuvasti nostaa, jolloin työeläke ei alkaisi pienentää kansaneläkettä niin aikaisin kuin nyt. Näin yhteen sovitettu kokonaiseläke jäisi nykyistä suuremmaksi. Toinen mahdollisuus olisi pienentää kansaneläkkeen pienenemiskerrointa eli sitä osuutta, jolla työeläke kasvaessaan pienentää kansaneläkkeen osuutta yhteenlasketussa eläkkeessä. Kun työeläke-euro pienentää suojaosan yläpuolella kansaneläkettä 50 sentillä, voitaisiin tilannetta muuttaa niin, että kansaneläkkeen pieneneminen työeläke-euroa kohti olisi vain 40 senttiä tai vähemmän.

Kivistö piti myönteisenä sitä, että hallituksen budjettiesitys lupaa kohennusta pitkään jäissä olleeseen kansaneläkkeeseen, nostaa takuueläkettä, sitoutuu kirjaamaan lakiin vanhustenhoidon palveluyksiköiden hoitajamitoituksen ja että hallitus on aloittanut myös kattavan ikäohjelman laatimisen.

– Kansaneläkkeen korotus yli 10 vuotta jatkuneen ”kuivan kauden” jälkeen on tarpeellinen ja tervetullut parannus. Takuueläkkeen korotus parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Toimeenpanossa on varmistettava, ettei uudistusten positiivisia vaikutuksia heikennetä kansaneläkkeen asumistuen muutoksilla, Kivistö sanoi.