Lehtikuva/Vesa Moilanen

JHL:n edustajisto päätti entistä ilmastoystävällisemmästä toiminnasta ja käynnistää ohjelmatyö ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajista hyväksyi torstaina 14.11. vuoden 2020 toimintasuunnitelman.

– Ilmastonmuutoksen torjunta halutaan kiinteäksi osaksi liiton ohjelmatyötä. Selvitämme, miten ilmastonmuutos näkyy liiton järjestämisaloilla. Edustajiston käsittelyssä oli tälläkin kertaa kaksi aloitetta, jotka liittyvät suoraan ilmastonmuutoksen hillintään. Työ on päässyt alkuun ja tästä on hyvä jatkaa, JHL:n edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä sanoo.

Työntekijöillä pitää olla sananvaltaa, kun Suomessa ja muualla maailmassa siirrytään ilmaston kannalta kestävään työelämään, Kähärä muistuttaa.

– Kun siirrytään käyttämään ilmaston kannalta kestävämpiä työmenetelmiä, sen pitää tapahtua työntekijöiden kannalta reilulla tavalla. Työntekijöiden on saatava vaikuttaa siirtymään. Työsuhteiden laatua ei heikennetä ja työntekijät koulutetaan tarvittaessa uusiin tehtäviin.

Julkista liikennettä, etätyötä ja videoneuvotteluita

ILMOITUS

JHL aikoo muuttaa myös omaa toimintaansa entistä ympäristöystävällisemmäksi.

– JHL kannustaa liiton jäseniä ja työntekijöitä käyttämään julkista liikennettä aina, kun se on mahdollista. Liitto voi entisestään vähentää toimintansa hiilijalanjälkeä esimerkiksi parantamalla etätyömahdollisuuksia ja hyödyntämällä videoneuvotteluita entistä enemmän. Myös ruokavalintojen on oltava kestäviä ja reiluja.

Vuoden 2019 aikana JHL on liittynyt tukemaan Korvaamaton- ja Ilmastoveivi-kampanjoita. Myös muut SAK:n liitot ja koko kansainvälinen ay-liike ovat ilmaisseet huolensa ilmaston lämpenemisestä ja ne vaativat vahvoja ilmastotoimenpiteitä.

Hankintalakia kehitettävä

Ilmastonmuutos vaatii välittömiä toimia myös eduskunnalta. JHL vaatii, että hankintalakia kehitetään muun muassa helpottamalla hankintojen ympäristökriteerien asettamista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Ympäristökriteerit voivat edustajistön mukaan liittyä esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen, materiaalivalintoihin, jätemäärän vähentämiseen ja materiaalien kiertoon.