Lehtikuva/Frederick Florin

Irakiin palautettu turvapaikanhakija tapettiin pian paluunsa jälkeen.

– On todella vakava asia, että oikeusvaltiomme ei ole onnistunut tässä tapauksessa suojelemaan kaikista tärkeimmän oikeuden, elämän turvaamista. Olen ottanut asian välittömästi esiin ministeriössä ja selvitämme huolella sen, miten voimme varmistaa, ettei tällaista enää tapahtuisi, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) saama tuomio on ”todella traaginen esimerkki siitä, miksi suunnanmuutos suomalaiseen turvapaikkapolitiikkaan on välttämätön ja se tarvitaan kiireellisesti”.

Tuomioistuimen torstaina antaman päätksen mukaan Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta palauttamalla joulukuussa 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, johon kohdistui todellinen hengenvaara. Mies tapettiin kolme viikkoa paluun jälkeen.

Valituksen asiassa tehneen isä oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2015 Irakiin palauttamista vastaan. Hakemuksen hylkäsi Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus valittajan isän valituksen hylkäävästä päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

Lahjomaton poliisi, siksi vihollisia

Valittajan isä palasi Irakiin vapaaehtoisesti talvella 2017 prosessin ollessa vielä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valittajan esittämän tiedon mukaan hänen isänsä kuoli Irakissa paluunsa jälkeen.

ILMOITUS

Yle kertoi tapauksesta seikkaperäisesti viime vuoden helmikuussa. Kyseinen mies kertoi Ylelle paenneensa Irakista, koska hän oli lahjomaton poliisi, ja siitä seurasi ongelmia.

– Tutkin ihmisoikeuksien toteutumista ja korruptiota. Suhtaudun työhöni hyvin vakavasti. En suostunut lahjottavaksi. En kuulu mihinkään aseelliseen ryhmään enkä kannata mitään sellaista. Ja ne ihmiset pitävät minua vihollisenaan, mies kertoi.

Tuntemattomat miehet ampuivat hänet kadulle 17.12.2017. Hänen tyttärensä sanoi Ylelle olevansa varma siitä, että isän tappajat olivat samoja, joita hän kaksi ja puoli vuotta aiemmin pakeni.

EIT:lle tehdyssä valituksessa väitettiin, että miehen palauttaminen Irakiin merkitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan (oikeus elämään) ja 3 artiklan (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) loukkaamista.

Tuomioistuin totesi, että asiassa on valittajan isän osalta loukattu kumpaakin Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa käsiteltäessä turvapaikkahakemusta.

Viranomaisten olisi pitänyt tietää

EIT katsoi ratkaisussaan, että Suomen viranomaisten tekemä arviointi tosiseikoista ja siitä riskistä, jolle valittajan isä altistuisi Irakiin käännytettynä, ei vastannut laadultaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artiklan vaatimuksia. Tuomioistuimen mukaan viranomaiset olivat tai niiden olisi tullut olla tietoisia niistä tosiseikoista, jotka viittasivat siihen, että valittajan isä saattaisi altistua hengenvaaralle tai voisi olla vaarassa tulla kaltoin kohdelluksi palattuaan Irakiin.

Sisäministeri Ohisalon mukaan tuomioistuimen ratkaisu on erittäin painava ja merkittävä.

Turvapaikkapolitiikan kiristyksistä selvitys

Hän kertoo, että ministeriö on käynnistämässä hallitusohjelman mukaisen laajan ja toimenpide-esityksiin tähtäävän selvityshankkeen turvapaikkapolitiikkaan vuosina 2015–2019 tehtyjen muutosten vaikutuksista. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään myös näyttökynnyksen kohtuullisuutta sekä muita toimia turvapaikkajärjestelmän oikeusvarmuuden vahvistamiseksi.

– Turvapaikkajärjestelmän tärkein tehtävä on turvata ihmisoikeudet ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Viranomaisten velvollisuus on suojella ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Turvapaikanhakijoiden hakemukset on käsiteltävä yksilöllisesti, oikeudenmukaisesti ja sujuvasti. Turvapaikkajärjestelmästä tehdyn riippumattoman selvityksen kaikki toimenpide-ehdotukset järjestelmän korjaamiseksi ovat valmistelussa tai toimeenpanossa, Ohisalo sanoo.