Bolivian politiikassa on jo kauan ollut yhtenä merkittävänä ainesosana maan luonnonvarojen hyödyntäminen ja monikansallisten kaivosyhtiöiden osuus siinä.
Aikoinaan Bolivia oli merkittävä tinan tuottaja, ja kiistat koskivat ennen kaikkea tinakaivoksia. Tinan maailmanmarkkinahinnan romahtaminen 1980-luvun alussa koetteli kipeästi Boliviaa. Sittemmin Bolivian tinakaivokset ovat suurelta osin ehtyneet, eikä Bolivia enää kuulu suurimpiin tinan tuottajiin.
Yhä tärkeämmäksi sen sijaan on nousemassa litium. Sen tuotanto Boliviassa on toistaiseksi vähäistä, mutta maan arviotu litiumvaranto on suuri. Eri lähteissä esitetään hyvin erilaisia lukuja, niiden mukaan Boliviassa olisi 14:sta jopa 70 prosenttiin maailman litiumvaroista.
Todella merkittäväksi raaka-aineeksi litium on noussut, kun sitä on ryhdytty käyttämään akkuteknologiassa.
Litiumilla alkoi globaalisti olla taloudellista merkitystä vasta toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, jolloin sitä ryhdyttiin käyttämään metalliseosten osana.
Todella merkittäväksi raaka-aineeksi litium on noussut, kun sitä on ryhdytty käyttämään akkuteknologiassa. Se tulee yhä tärkeämmäksi, kun sähköautojen valmistus lisääntyy.
Kiistoja kansallistamisista
Kun Evo Morales aloitti presidenttikautensa 2006, hän joutui vastakkain ulkomaisten suuryhtiöiden kanssa.
Morales oli kampanjassaan luvannut kansallistaa Bolivian merkittävän kaasuntuotannon. Tätä hän ei presidenttinä tehnyt, mutta käänsi voittosuhteet: kun ennen yhtiöt olivat saaneet voitoista 82 prosenttia ja valtio 18 prosenttia, vuodesta 2006 lähtien valtio on saanut 82 prosenttia.
Ensimmäisenä presidenttivuotenaan Morales ilmoitti aikovansa kansallistaa kaivokset, sähköntuotannon, rautatiet ja puhelinverkon.
Moralesin ensimmäiset vuodet olivat poikkeuksellisen nopean talouskasvun aikaa. Varoja käytettiin köyhyyden vähentämiseen ja ennen kaikkea infrastruktuurin rakentamiseen.
Morales on kansallistanut useita kaivoksia, joissa tuotetaan hopeaa, sinkkiä, tinaa, rautamalmia ja indiumia.
Suuryhtiöt kuten Glencore, Jindal Steel & Power, South American Silver (nykyään TriMetals Mining sekä Pan American Energy ovat kiistelleet korvauksista. Useimmissa tapauksissa on sovittelussa saatu ratkaisu, joka on ollut yhtiöiden alkuperäisiä vaatimuksia huomattavasti pienempi. Viimeksi tämän vuoden elokuussa pääsivät Bolivian valtio ja TriMetals Mining sovintoon.
Kiistelty litium
Bolivian litiumvarat sijaitsevat etupäässä Salar de Uyuni -suolatasangolla, joka sijaitsee yli 3 600 metrin korkeudessa.
Luonnonolojen vuoksi Bolivian litiumvaroja on vaikeampi hyödyntää kuin esimerksi Chilen Atacaman autiomaassa olevaa litiumia. Lisäksi suunnitelmat kaivostoiminnasta alueella ovat herättäneet kovaa paikallista vastustusta 1980-luvulta lähtien.
Useat kansainväliset yhtiöt ovat vetäytyneet suunnitelmista. Moralesin hallituksen vaatimus on ollut, että ulkomaisten yhtiöiden on otettava Bolivian valtiollinen kaivosyhtiö Comibol sekä valtiollinen litiumyhtiö Yacimientos de Litio Bolivianos (YLB) tasavertaisiksi kumppaneiksi kaivoshankkeisiin.
Sähköautoyhtiö Tesla ja kanadalainen Pure Energy Metals ovat olleet kiinnostuneita Bolivian litiumista, mutta ne eivät ole taipuneet vaadittuihin ehtoihin.
Viime joulukuussa saksalainen ACI Systems teki sopimuksen Bolivian kanssa, mutta hanke herätti jälleen huomattavasti paikallista vastustusta. Moralesin hallitus peruutti sopimuksen vain runsas viikko sitten, marraskuun 4. päivänä.
Tällä hetkellä voimassa olevat sopimukset on kiinalaisilla yhtiöillä TBEA Group ja China Machinery Engineering.