Lehtikuva/Emmi Korhonen

Kela kyykyttää härskisti.

Kansanedustajat ja muut päättäjät eivät tiedä, mitä köyhyys tarkoittaa.

– Me kansanedustajat emme hahmota köyhyyden arkea. Meitä on vain muutama, jotka tiedämme, mitä se on, kansanedustaja ja eduskunnan Köyhyysryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen (kd) totesi tilaisuudessa. Hänellä on itsellään kokemusta köyhyydestä ja hänet on lapsena sijoitettu lastenkotiin.

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat Kuka kuuntelee köyhää -verkoston, Työttömien keskusjärjestön ja Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä.

Kansanedustajat kuulivat viiden köyhyyteen pudonneiden tarinat ja ehdottivat ratkaisukeinoja vastaavassa tilanteessa oleville.

”Marin” omakohtainen kertomus lapsiperheköyhyydestä todisti systeemin julmuutta. Kela oli leikannut ”Marin” toimeentulotukea lapsen perusosasta vuoden ajan 175 euroa kuukaudessa. Mari oli valittanut päätöksestä Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen, joka hyväksyi valituksen. Tästä huolimatta Kela jatkoi tuen leikkaamista ja totesi perustelussaan, ettei sen tarvitse noudattaa oikaisukeskuksen päätöstä.

ILMOITUS

– Meidän tehtävä on korjata vääryys ja tehdä sellaisia lakeja, jotta Kelakin tietää, miten näissä asioissa toimitaan, kansanedustaja Katja Hänninen (vas) kommentoi ”Marin” tarinaa.

Köyhyyden hoitoon on keinoja

Kansanedustajilla oli runsaasti ideoita, miten yhteiskunta voisi paremmin estää varattomuuden seurauksia, kuten masennusta, työkyvyn menetystä ja asunnottomuutta.

Kansanedustaja Niina Malm (sd) moitti nykyistä päättäjien siiloajattelua, jossa yksilön ongelmia hoidetaan eri paikoissa eikä häneen suhtauduta kokonaisvaltaisesti. Malm arvosteli Kelan toimintaa jäykäksi ja peräsi terveyskeskuksiin matalan kynnyksen mielenterveyspistettä.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto harmitteli, ettei sosiaalipalveluilla ja terveyspalveluilla ole yhteyttä toisiinsa.

Perussuomalaisten Ari Koponen oli syrjäytymisen ja köyhyyden ennaltaehkäisyn kannalla, sillä ongelmien pitkittyminen vaikeuttaa paitsi ongelmista kärsivän elämää myös nostaa yhteiskunnan kuluja.

Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo epäili, mahtaako Suomessa kuitenkaan toteutua yksilön mahdollisuus menestyä taustasta riippumatta.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen peräsi perusturvan tason nostoa EU:n suosittelemalle tasolle, joka olisi noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Vasemmistoliiton Juho Orjalan mukaan harkinnanvaraista toimeentulotukea pitäisi joustavoittaa. Lisäksi pikavippifirmojen ja ylikansallisten perintäfirmojen toimintaa pitäisi rajoittaa.

Kansanedustajat olivat sitä mieltä, että köyhyyden hoito on poliittisista päätöksistä kiinni. Niiden tekemiseksi päättäjien pitäisi tietää paremmin, mitä köyhyys merkitsee ihmisen arjessa, kansanedustajat totesivat.