Pontus Purokuru

Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin

Ylioppilaskunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden päätöksentekojärjestelmät ovat verrattavissa kuntaan tai valtioon.

Ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu edustajisto. Edustajisto päättää ylioppilaskunnan hallituksesta, taloudesta ja poliittisista linjoista.

Ylioppilaskuntien edustajistojen vaalit käydään kahden vuoden välein.

Vasemmistolaisilla opiskelijoilla on ensi vuonna 28 edustajaa ylioppilaskuntien edustajistoissa.

Eilen torstaina ratkenneissa edustajistovaaleissa eri ylioppilaskuntien edustajistoihin valittiin 14 vasemmistolaista ehdokasta.

Kun mukaan lasketaan Helsingin ja Tampereen viime vuotinen vaalitulos, vasemmistolaisilla opiskelijoilla on ensi vuonna 28 edustajaa ylioppilaskuntien ylimmissä päättävissä elimissä.

Näissä vaaleissa paikkoja oli tarjolla 449, ja yhteensä niitä on koko maassa 558.

Sitoutumattomat ryhmät saivat vaaleissa yhteensä 330 paikkaa ja säilyttivät asemansa selvästi suurimpana ryhmänä. Puoluepoliittiset ryhmät kuitenkin nostivat kannatustaan edellisistä vaaleista selvästi saaden nyt 27 prosenttia paikoista. Kaksi vuotta sitten suhdeluku oli 80–20.

Vasemmiston ja vihreiden
kädenjälki näkyy

Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Linnan mielestä sillä on suuri merkitys, millaisia ryhmiä edustajistoissa istuu.

– Se vaikuttaa suoraan siihen, millaista politiikkaa Suomen opiskelijaliike ajaa. Nyt kun vihreiden ja vasemmiston asema on suhteellisen vahva, vaaditaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja panostusta mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn.

– Jos vastaavasti oikeistovoimat olisivat vahvat, keskityttäisiin varmasti sosiaaliturvaa enemmän koulutuspolitiikkaan, hän arvelee.

Vasemmistolainen opiskelijapolitiikka tarkoittaa Linnan mukaan myös sitä, ettei pelätä ottaa rohkeasti kantaa.

– Ajetaan esimerkiksi voimakkaasti opintorahan korotuksia tai ollaan keskitytty yhdenvertaisuuskysymyksiin. Siitä esimerkki on Suomen ylioppilaskuntien liiton feministiseksi julistautuminen pari vuotta sitten. Myös korkeakouludemokratia, mistä on viime vuosina käyty ankaria kamppailuja, on yksi puolustamistamme asioista.

– Eikä ole mitenkään itsestäänselvyys, että opiskelijaliike ajaa perustuloa. Siinäkin näkyy vihreiden ja vasemmiston vaikutus.

Toisaalta opiskelijapolitiikassa opetellaan poliittista vaikuttamista, mitä Linna pitää myös tärkeänä.

– En kuitenkaan halua käyttää sanaa harjoittelu, koska toiminnalla on itsessäänkin merkitystä.

Opiskelijapolitiikan vaikutus laajenee myös korkeakoulujen seinien ulkopuolelle.

– Opiskelijaliike on usein edelläkävijä erilaisissa kysymyksissä. Historiallisesti esimerkiksi kehitysyhteistyö Suomessa on käytännössä ylioppilaskuntien aloittamaa. Tässä ajassa taas monet yhdenvertaisuuteen ja feminismiin liittyvät teemat ovat nousseet opiskelijaliikkeestä valtavirtaan, Linna kuvailee.

Turussa äänestettiin vilkkaimmin

Valtakunnallinen äänestysprosentti oli käydyissä edustajistovaaleissa 32,4. Äänestysvilkkaus on pysytellyt samalla tasolla vuosia.

Äänioikeutettuja oli noin 130 100, ja heistä ääntään käytti yhteensä 42 100 opiskelijaa. Vilkkaimmin äänestettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa äänestysprosentti oli 39,7.

Valtakunnallisesti suurimmat poliittiset ryhmät olivat vihreät (9,8%) ja kokoomus (6,4%). Vasemmiston kannatus oli 5,5 prosenttia.

Pääministeripuolue SDP ei ylioppilaskuntien edustajistoissa juhli. Sen kannatus jäi puoleentoista prosenttiin.

Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin

Ylioppilaskunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden päätöksentekojärjestelmät ovat verrattavissa kuntaan tai valtioon.

Ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu edustajisto. Edustajisto päättää ylioppilaskunnan hallituksesta, taloudesta ja poliittisista linjoista.

Ylioppilaskuntien edustajistojen vaalit käydään kahden vuoden välein.