Lehtikuva/Roni Rekomaa

”Pelko ei ole oikea tapa aktivoida”.

Valtaosa TE-toimiston asiantuntijoista haluaa lakkauttaa työttömien aktiivimallin kokonaan, kerrotaan Turun yliopiston tutkijoiden Päivi Naumasen ja Minna Ylikännön tutkimuksessa. Tutkimustulokset esiteltiin torstaina Kelan työllisyysseminaarissa Helsingissä.

– Osa vastaajista haluaa täydentää ja muokata aktiivimallia tai korvata sen kokonaan muilla menetelmillä, Naumanen toteaa.

Tutkijat selvittivät aktiivimallin vaikutuksia TE-toimistojen työhön ja palveluihin sähköisellä kyselyllä sekä haastatteluin. Lisäksi kuultiin TE-toimistojen asiantuntijoiden ja esimiesten näkemykset aktiivimallin toimeenpanosta ja toimivuudesta. Kyselyyn vastasi 755 esimiestä tai asiantuntijaa 15 TE-toimistosta. Kaikkiaan kysely lähetettiin 2 850:lle.

Malli on monipuolistanut palveluita

Aktiivimalli lisäsi kiinnostusta ja osallistumista TE-palveluihin, palveluja kehitettiin ja niiden sisältöä muokattiin monipuolisemmaksi.

– Palvelujen käyttö lisääntyi, sillä erityisesti ikääntyneet ja pitkäaikaistyöttömät kysyivät niitä, Naumanen toteaa.

ILMOITUS

Syynä palvelujen lisääntyneeseen kysyntään oli asiakkaiden pelko työttömyysturvan leikkauksesta. Kyselyn mukaan TE-toimistoissa koetaan, ettei pelko ole oikea tapa aktivoida työttömiä. Malli vie TE-toimistojen palvelutyötä kauemmaksi asiakaslähtöisyydestä eli pitkäjänteisestä työstä asiakkaan työllistymiseksi.

Työllisyystilanteen kohennuttua lyhytkestoisten palvelujen kysyntä tasaantui, mutta tarve pitkäkestoisille ohjauspalveluille kasvoi.

– Parantunut työtilanne on vienyt osan asiakkaista. Asiakkaiksi jääneillä on elämänhallinnan ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan muita kuin työllistämispalveluja, Naumanen toteaa.

Asiakkaat turhautuvat

Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista toteaa, ettei aktiivimallin ehtojen täyttäminen lisää työttömän työllistymistä, vaan lisää työttömien näennäisosallistumista. Valtaosa TE-toimiston asiantuntijoista on sitä mieltä, että malli turhauttaa työtöntä, sillä sopivaa työtä, koulutusta tai palvelua ei aina ole tarjolla.

Malli rankaisee heikoimmassa asemassa olevia sekä aktiivisia työnhakijoita, sillä työnhaku, joka ei johda välittömään työllistymiseen, ei täytä aktiivimallin vaatimuksia.

Myös työnjaon epämääräisyys työttömyyskorvauksen maksajan ja TE-toimiston välillä koetaan hankalaksi. TE-toimisto yksin ei voi tehdä päätöstä, täyttääkö asiakkaan aktiivisuus aktiivimallin vaatimukset. Tämä voi johtaa asiakkaan pallotteluun.

Mieluummin porkkanaa

Aktiivimallia kuvataan muun muassa jäykäksi, tasapäistäväksi sekä eriarvoistavaksi. Sen hyvinvointivaikutukset arvioidaan kielteisiksi.

Tutkimukseen osallistuneet ehdottavat, että aktiivimallia kehitettäisiin myönteisesti kannustavaksi eli työttömille tarjottaisiin kepin sijasta porkkanaa. Asiakaslähtöisyyttä tulisi syventää henkilökohtaisella ohjauksella ja TE-toimistojen yksilöllisesti räätälöimillä poluilla. Työllistämistä ja työnvälitystä voitaisiin tehostaa koulutuksella, palkkatuella ja työnantajien sitouttamisella.

Lisäksi tutkimukseen osallistujat toivovat, että päättäjät tutustuisivat paremmin työttömien parissa tehtävään työhön, ja että työvoimapolitiikassa hyödynnettäisiin TE-toimistojen asiantuntemusta.