Vain 9 prosenttia nuorista kokee ilmastoahdistusta. Maailmanpolitiikka ja kansainvälinen terrorismi huolettavat ainoastaan joka kymmenettä nuorta.
Näin kertovat Nuorten Terveystapatutkimus NTTT:n alustavat tulokset.
– Tulos suorastaan yllätti meidät, Tampereen yliopiston tutkija Jaana M. Kinnunen kertoo.
Nuorten ilmastoahdistus on Kinnusen mukaan kuitenkin nousussa.
NTTT:n vastauksissa 9 prosenttia nuorista nimesi ympäristöön ja ilmastoon liittyviä pelkoja. Sen sijaan vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia nuorista koki turvattomuutta tai epävarmuutta ilmastonmuutoksen takia.
NTTT:n tuloksia verrattiin vuoden 2018 Nuorisobarometriin, joka mittaa vuosittain 15 – 29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Barometrin julkaisee Valtion nuorisoneuvosto yhdessä Nuorisotutkimusverkoston kanssa.
– Erilainen tulos johtuu erilaisesta tutkimustavasta. Nuoria pyydettiin vapaasti listaamaan pelon aiheita, Kinnunen selventää.
Nuorisobarometrin tutkimuksessa annetaan valmis aihelista.
NTTT-tutkimus on Tampereen yliopiston 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaille tehty postikysely, joka on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1977. Tutkimuksen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Oma tulevaisuus huolettaa
Maailmanlaajuinen terrorismikaan ei ole nykynuorten päällimmäisenä pelkona. Nuorista joka kymmenes nimesi huolenaiheekseen terrorismin lisäksi muitakin maailmanpolitiikkaan liittyviä pelkoja. Tutkijat pitävät osuutta yllättävän pienenä.
Erityisesti 16- ja 18-vuotiaat pelkäävät maailmanpolitiikan tilaa ja terrorismia enemmän muun muassa sitä, ettei omaa paikkaa yhteiskunnassa tai työelämässä löydykään.
Kinnusen mukaan muun muassa työelämä, opiskelu ja itsenäistyminen eivät ole nuoremmissa ikäryhmissä niin ajankohtaisia, että niitä osattaisiin pelätä yhtä paljon kuin toisen asteen opiskelijoiden ryhmissä.
– Nuoremmat eivät vielä ajattele abstrakteja asioita, kuten menestymistä. Heidän pelkonsa koskevat konkreettisia, tässä hetkessä tapahtuvia asioita. Sellaisia, kuten pimeä tai koulumatka, Kinnunen toteaa.
Kuolema kauhistuttaa
Eri ikäluokat nimeävät pelon aiheita eri määriä. 16- ja 18-vuotiaat nimesivät pelkoja enemmän kuin 12- ja 14-vuotiaat.
Kolmasosa vastaajista pelkäsi, että jotakin ikävää tapahtuu heidän läheisilleen tai että välit ystävään rikkoutuvat. Seuraavaksi eniten pelättiin kuolemaa: joko omaa, lähipiiriin kuuluvan tai lemmikin kuolemaa.
Kinnusen mukaan pelkoihin vaikuttavat muun muassa globaalit tapahtumat, TV ja muu media, kuten sosiaalinen media, sekä ympäristö, opetus ja yhteiskunnalliset muutokset mutta myös yksilölliset tekijät.
Nuorten pelot kuvaavat tutkijoiden mukaan yhteiskunnallista kehitystä. 1980-luvulla suuri pelko oli ydinsota, 1990-luvulla lisääntyivät taloudelliset ja ympäristöpelot ja 2000-luvulla yksilölliset pelot.