Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen saattaa olla hallituksen tehokkain yksittäinen työllisyystoimenpide, kirjoittaa pääekonomisti Patrizio Lainà STTK:n blogissa keskiviikkona. Se voi nostaa työllisyysastetta jopa neljällä prosenttiyksiköllä, mikä nykyväestöpohjalla mitaten tarkoittaa 150 000 uutta työllistä.
Hallitusohjelmassa luvatun oppivelvollisuuden ikärajan noston vaikutus on Lainàn mukaan suuri, koska pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneiden työllisyysaste on heikentynyt ja heidän työllisyysasteensa ero toisen asteen suorittaneisiin on jo 26 prosenttia. Vuonna 1993 ero oli kymmenen prosenttia.
Kehitystä selittää työelämän muuttuminen aiempaa vaativammaksi. Pelkkä perusasteen koulutus ei useinkaan enää riitä työllistymiseen. Ero on todennäköisesti vain kasvamaan päin tulevaisuudessa.
Toisen asteen koulutus on sen sijaan säilyttänyt asemansa suhteessa korkeakoulutettuihin, joiden työllisyysaste on paras.
Patrizio Lainà on saanut luvun 150 000 siitä, että Tilastokeskuksen mukaan nuorista 20–24-vuotiaista 17 prosenttia on pelkän perusasteen varassa. Jos kaikki tulevat ikäluokat suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon, työllisyysaste voi kohentua peräti 4,4 prosenttiyksiköllä, joten oppivelvollisuusikärajan nostaminen olisi jopa tämän hallituksen tehokkain työllisyystoimi.
Laskelmassa on kuitenkin oletettu, että oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaisi automaattisesti toisen asteen suorittamista, mitä ei todellisuudessa tapahdu.