Lehtikuva/Marja Airio

Viharikosten määrä laski viime vuonna.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen raportin mukaan vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 22 prosenttia vähemmän viharikoksia kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin 910 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä laski vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltäneelle pidemmän aikavälin tasolle.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta. Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2018 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitely.

Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Rikosilmoitusten määrään vaikuttaa ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä.

Seksuaalirikosepäilyt kasvussa

Selvityksen mukaan ainoastaan seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna. Tällaisia ilmoituksia tehtiin yhteensä 61, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä epäillyistä viharikoksista poliisi kirjasi viime vuonna 634 rikosilmoitusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli pahoinpitely. Näistä rikosilmoituksista 12 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Kyseisissä ilmoituksissa yleisin rikoslaji oli kunnianloukkaus.

ILMOITUS

Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvat viharikosepäilyt vähenivät 34 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisi kirjasi niistä 155 rikosilmoitusta, ja niistä noin kolmasosassa teko kohdistui islaminuskoon tai muslimeihin.

Vain 20 prosenttia ilmoittaa

Viharikoksista kirjattujen rikosilmoitusten määrään vaikuttaa tehdyn rikoksen lisäksi ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille. Tutkimusten mukaan vain noin 20 prosenttia viharikosten uhreista ilmoittaa rikoksista poliisille tai jollekin muulle taholle.

Viharikoksesta kirjattujen rikosilmoitusten määrään voi vaikuttaa myös se, kuinka poliisi panostaa viharikosten tunnistamiseen, torjumiseen sekä viharikosmotiivin huomioonottamiseen esitutkinnassa. Vuonna 2017 viharikollisuuden kasvu selittyi suurelta osin Helsingin poliisilaitoksella toimivan vihapuhetutkintaryhmän kirjaamilla tapauksilla, jotka koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan. Nyt näistä rikoksista kirjattujen rikosilmoitusten määrä laski alle neljäsosaan edellisvuoden määrästä.

Lisäksi vuoden 2018 raportissa viharikoksiksi määritellyistä tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi vain noin neljäsosan, kun edellisvuonna vastaavia tapauksia oli 39 prosenttia. Viharikoksiin liittyvälle koulutukselle sekä panostamiselle viharikosten tunnistamiseen ja torjumiseen on siis jatkossakin tarvetta.

Lieksa johtaa

Helsingissä kirjattiin 27 prosenttia kaikista epäillyistä viharikosilmoituksista, 39 jokaista 100 000:ta pääkaupungissa asuvaa kohti.

Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, reilun 11 000 asukkaan kunta Lieksa, nousee Helsingin ohi. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, johtuuko tämä viharikosten kasvusta Lieksassa vai siitä, että poliisi tunnisti ja kirjasi siellä epäillyt viharikokset paremmin.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!