Yli kahdensadan äveriään tulot on salattu verottajan medialle toimittamista verotiedoista, eivätkä verottajan tilastot muutenkaan anna oikeaa kokonaiskuvaa kaikista varakkaimpien suomalaisten tuloista, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen blogissaan.
Tietojen salaaminen on uusi käänne, ja pohjautuu verottajan tulkintaan EU:n tietosuoja-asetuksesta. Verottajan mukaan henkilöllä on oikeus vaatia tietojensa luovutuskieltoa, ja moni on sitä myös vaatinut. Tästä johtuen verokoneiden tulokärki ei välttämättä vastaa lainkaan todellista tulokärkeä edes verotettavien tulojen osalta. Ensi vuonna voinemme odottaa tietojen salaamista vaativien määrän moninkertaistuvan
Verottajan salauspäätöksiä on arvosteltu kovin sanoin julkisuudessa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei pidä salauspäätöksiä perusteltuina. Mäenpään mukaan uusi tietosuojalaki ei estä tällaisten tietojen luovuttamista, jos tietoa käytetään journalistisiin tarkoituksiin. Medialiitto ja Journalistiliitto harkitsevat asiassa kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian korjaamiseksi julkisuudessa on väläytetty myös mahdollisuutta muuttaa julkisuuslakia tai verotietojen julkisuutta koskevaa lakia.
Verovapaat osingot
Verotietojen julkisuudesta käyty keskustelu on Hietasen mukaan hyvä asia, sillä samalla voidaan kiinnittää huomioita verotilastojen muihin puutteisiin. Hietasen puutelistalla on ensimmäisenä osingot.
”Saadut osingot muodostuvat aina verotettavasta ja verovapaasta osasta, ja verovapaat osingot puuttuvat tilastoista kokonaan. Listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta jopa 75% voi olla kokonaan verotonta ja muissakin tapauksissa osa osingosta on aina verovapaata tuloa. Pelkästään listaamattomien yhtiöiden maksamien verovapaiden osinkojen kokonaismäärä oli vuonna 2015 1,6 miljardia euroa eli kyse ei todellakaan ole pienestä summasta.”
Seuraavaksi Hietanen mainitsee tulojen kanavoimisen holding-yhtiöihin.
”Varakkaimpien keskuudessa on tyypillistä, että varallisuuden hallinnointia varten on perustettu holding-yhtiö. Sijoitusomaisuus keskitetään holding-yhtiöön, jolloin sijoitustuotot ovat yhtiön tuloa eivätkä näy yhtiön omistajan tulona ennen kuin varoja nostetaan ulos yhtiöstä.”
Vakuutuskuoret apuun
Toinen verotettavan tulon lykkääntymiseen johtava kikka on sijoittaa varat vakuutuskuoren kautta. Hietanen muistuttaa, että vakuutuskuoreen kertyneet tuotot muuttuvat veronalaiseksi tuloksi vasta siinä vaiheessa, kun ne nostetaan ulos vakuutuskuoresta. ”Tämän vuoden loppuun asti myös varojen nostot on voinut toteuttaa verottomasti, mikäli nostot eivät ylitä vakuutuskuoreen sijoitettua pääomaa. Lisäksi verotusta voidaan kiertää muuttamalla ulkomaille ennen varojen nostamista.”
Vakuutuskuoret antavat sijoittajille myös mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksensa julkisuudelta, sillä vakuutuskuoren kautta omistetut sijoitukset katsotaan vakuutusyhtiön omaisuudeksi. ”Ja jos kuvittelit, että kyse on pienimuotoisesta toiminnasta, olit väärässä: pelkästään suomalaisten henkivakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten arvo oli vuoden 2017 lopussa 30 miljardia euroa.”
Lisäksi tulotilastoista puuttuvat kokonaan esimerkiksi perinnöt ja lahjat, joita ei katsota tuloiksi. Vaikka perinnöistä ja lahjoista maksetaan niin ikään veroja, ei niihin liittyviä verotietoja julkaista.
Piilotetut tulot
Hietanen muistuttaa, että tuloja voidaan myös piilottaa verottajalta vaikkapa ohjaamalla niitä salaisuusvaltioina toimiviin veroparatiiseihin. ”Tämä eroaa kuitenkin merkittävästi yllä esitellyistä keinoista, sillä tulojen piilottaminen verottajalta on veronkiertoa eli laitonta toimintaa. Kansainvälisen verotietojenvaihdon yleistyttyä ja jatkuvasti laajentuessa, salaisuusvaltioiden kautta harjoitettava verovilppi on onneksi muuttumassa koko ajan vaikeammaksi.”
Vielä Hietanen muistuttaa siitäkin, että verokoneissa esitetyt veroprosentit on laskettu jakamalla henkilölle määrätyt verot verotettavilla tuloilla. Niissäkään ei siis ole huomioitu verovapaita tuloja ja siksi veroprosentit eivät välttämättä kuvasta lainkaan verojen suhdetta henkilön kokonaistuloihin. Todellisuudessa prosentit ovat vielä paljon alhaisempia. Veroprosenttien esittämistä verokoneissa voidaan Hietasen mukaan tästä syystä pitää täysin harhaanjohtavana.
Suomi on pitkään ollut tulotietojen osalta avoimuuden edelläkävijä ja sen tulee Hietasen mukaan olla sitä jatkossakin. ”Tulotietojen avoimuutta tulee vaalia ja kehittää eikä avoimuuden voida antaa kaatua tietosuojalain tulkintaan”, hän korostaa.