Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisnäyttely avaa kiintoisan ja uudenlaisen näkökulman Suomen sotavuosiin. Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely kertoo, miten salainen mielialatiedustelu vakoili ja raportoi väestön asenteita ja tekemisiä sotien ajan ja jopa ennen talvisodan syttymistä.
Syyskuun lopulla 1944 valvontakomissio oli saapumassa Suomeen. Hiukan ennen sitä kerätty materiaali, mieliala-arkisto päätettiin polttaa. Osa siitä kuitenkin säilytettiin ja haudattiin maahan Mäntyharjussa. Pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin Kansallisarkistossa, ja tälle edelleen suljetulle arkistokokonaisuudelle perustuu tämä yhteisnäyttely.
Näyttelyyn liittyy myös Mieliala-kirja, joka syventää oivallisesti aihetta. Siinä näyttelyn kuraattori, tietokirjailija Anna Kortelainen toteaa, kuinka mieliala on nykyään jokaisen oma ongelma, mutta kuinka se sota-aikana oli ennen kaikkea yhteisöllinen asia, sekä hyvässä että pahassa. Ajateltiin, että yleinen mieliala saattoi tukea tai heikentää sotaponnisteluja.
Kaikkiaan sotavuosina toimi kolme eri oikeistolaista järjestöä, jotka organisoivat, rekrytoivat ja ujuttivat väkeä sisään eri järjestöihin, tehtaisiin, taloyhteisöihin ja kaupunginosiin. Seinillä oli korvat julkisissa saunoissa, kaupoissa, ruokaloissa – kaikkialla. Mukana oli tuhansia tavallisia suomalaisia. Toiminta oli salaista, mutta valtiollisen johdon hyväksymää ja usein myös rahoittamaa.
Mielialatiedustelu ei keskeytynyt välirauhankaan aikana, vaan tuolloin erityiskohteena oli ”kommunistikiihkoilijoiden” etsintä ja paljastaminen sekä vaikuttaminen toisinajattelijoihin muun muassa tehtaissa ja rakennuksilla.
”Varsinkin työväestön piirissä ovat mielialat osittain sekaisin”, kirjoitti värvätty asiamies raporttiinsa päivää ennen jatkosodan alkamista 24. 6. 1941.
Sota ei lopettanut taiteen tekemistä, mutta toi siihen uusia sävyjä. HAMissa esillä on tunnettujen taiteilijoiden lisäksi uusia tuttavuuksia ja teoksia, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet näyttelyssä. Teokset esittelevät pääkaupungin visuaalista maailmaa, sen valoja ja varjoja. Henkilökuvissa näkyy suru, pelko ja väsymys.
HAMissa voi tutustua myös unohduksiin jääneisiin kulttuuritapahtumiin, joista hämmästyttävimpiä ovat Messuhallissa vuosina 1940–42 järjestetyt kolme sotasaalisnäyttelyä. Ne olivat huikean suosittuja, kävijöitä oli noin 300 000.
Hakasalmen huvilassa teemana on evakuoinnit, Helsingin pommitukset ja vierailut sotasairaaloissa. Esillä on noin 180 valokuvaa ja 25 taideteosta. Kummassakin museossa on nähtävillä myös dokumentoitua elävää kuvaa Helsingistä.
Mieliala ‒ Helsinki 1939‒1945. HAM Helsingin taidemuseo 1.3.20 saakka, Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila 30.8.20 saakka.Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari ja Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Tammi 2019. 261 sivua.