Työmarkkinakierroksen ensimmäiset sopimukset umpeutuivat torstaina, viimeiset vasta ensi keväänä. Neuvotteluja vaikeuttaa Sipilän hallitukselta perintönä tullut kiky-sopimus ja sen palkattomat 24 tuntia, joista ay-liike haluaa eroon.
Työnantajille taas vaatimus talkootöiden jatkamisesta ei edes riitä. He tavoittelevat isoja heikennyksiä työehtoihin. Julkisuuteen tulleen Teknologiateollisuuden vaatimuslista on kuin takavuosien saatanalliset säkeet. Ammattiliitto Pro katkaisi neuvottelut heti alkuunsa, koska työnantaja tavoittelee muun muassa helatorstain ja loppiaisen muuttamista säännölliseksi työajaksi, lomarahan puolittamista sekä lisä- ja ylityökorvausten leikkaamista.
Samaan aikaan halu työehtoshoppailuun on taas kasvussa ja Posti valmistautuu murtamaan 11.11. mahdollisesti alkavaa lakkoa vuokratyövoimaa käyttäen.
Työnantajaliittojen vetopaikat on käytännössä täytetty kokoomuspoliitikoilla tai taustavaikuttajilla.
Onko vain sattumaa, että neuvottelukierroksen alkuun on kasattu näin paljon sopimisen esteitä vai onko kyse jostain syvemmästä linjan muutoksesta työnantajaleirissä?
Kokoomuslaiset johtavat
työmarkkinapolitiikkaa
Elintarviketyöläisten SEL:n sopimukset ovat voimassa vuoteen 2021, joten se ei nyt ole neuvottelupöydässä. Liiton puheenjohtajalla Veli-Matti Kuntosella on silti selvä näkemys siitä, miksi työnantaja hyökkää näin lujaa. Lyhyesti sanottuna kyse on poliittisista voimasuhteista, Loimaan kassasta ja työnantajien ideologisuudesta.
– Todennäköisimpänä pidän työnantajapuolen työmarkkinapolitiikan muuttumista enemmän ideologiseksi. Työnantajaliittojen vetopaikat on käytännössä täytetty kokoomuspoliitikoilla tai taustavaikuttajilla.
Yhtäältä heiltä puuttuu Kuntosen mukaan työmarkkinaosaamista, toisaalta he ajavat ideologisia tavoitteita, jotka eivät lähde suoraan minkään alan työmarkkinaeduista, vaan pyrkimyksestä muuttaa koko järjestelmää. Lisäksi he haluavat heikentää ammattiyhdistysliikettä voimakkaasti ja nopeasti.
Kuntonen laittaa lainausmerkit sanojen puolueeton media ympärille. Se vetää mielellään yhtäläisyysmerkit SAK:n ja SDP:n välille, mutta vaikenee työnantajapuolen selkeästä politisoitumisesta.
Ay-liikkeen uskotaan
heikentyneen
Omaa viestiään Kuntosen mielestä kertoo myös ammatillisen järjestäytymisen aleneminen. Valtioneuvoston tämän vuoden maaliskuussa julkaisemien tietojen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten perusteella järjestäytymisaste vuoden 2017 lopussa oli vain 59,4 prosenttia. Vuodesta 2013 se oli laskenut 5,1 prosenttiyksikköä.
Ammattijärjestöjen jäsenten lukumäärä vähentyi 113 600:lla vuodesta 2013. Samaan aikaan palkansaajien ja työttömien yhteismäärä nousi 35 300:lla. Yleisen työttömyyskassan eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenmäärä on noussut 400 000:een ja se on alan suurin.
– On ihan päivänselvää, että työnantajapuoli seuraa tätä kehitystä. Heillä on arvio, että ammattiyhdistysliike ei olisi tarpeeksi vahva vastustaja, sanoo Kuntonen.
Hänen mielestään työnantajat tekevät arviota myös poliittisista voimasuhteista. Poliittinen vasemmisto on heikentynyt eikä vahvistuneiden perussuomalaisten äänestäjien uskota olevan valmiita toimimaan ay-liikkeessä.
”Merkittäviä heikennyksiä
tavoitellaan”
Keskusjärjestöt ovat sivussa tältä kierrokselta. Työmarkkinapolitiikkaa STTK:ssa johtava Katarina Murto kuvaa kuitenkin työnantajapuolen linjaa äärimmäisen tiukaksi ja ehdottomaltakin vaikuttavaksi.
– Siellä tavoitellaan merkittäviäkin heikennyksiä työehtosopimuksiin.
Murto ihmettelee, miksi kiky-sopimuksen 24 tuntia on noussut työnantajilla näin keskeiseksi asiaksi.
– Työnantajapuolelta on kokonaan unohtunut sosiaaliturvan maksujen merkittävät siirrot. Meillä on laskettu, että neljän vuoden aikana työnantajat ovat hyötyneet 6,5 miljardia euroa. En tiedä, kuinka paljon tämä näkyy neuvottelupöydissä, mutta julkisesta keskustelusta asia on unohtunut kokonaan.
Kiky-sopimuksen jälkeenkin on tehty maltillinen liittokierros, muistuttaa Murto.
– Ei vaikuta siltä, että tässä pyritään rakentamaan luottamuksellista työmarkkinailmapiiriä, hän toteaa.