Kiinan nousu köyhästä valtiosta keskituloisten valtioksi on muuttanut kansakunnan elintapoja ja samalla kansanterveyttä. Maailman tehdas on pian samassa jamassa asiakasvaltioidensa kanssa.
Kiina on siirtynyt väestön kuolleisuudessa ja sairastavuudessa uuteen vaiheeseen. Kansalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut ja rappeutumissairaudet ovat kuolinsyinä ohittaneet tarttuvat taudit.
Kymmenen yleisintä kuolinsyytä liittyvät liikenneonnettomuuksia lukuun ottamatta ikääntymiseen ja elintapoihin, ja kyllähän liikenneonnettomuudetkin omalla tavallaan elintapoihin kytkeytyvät.
Jos mitään ei tehdä, Kiinalla on pian käsissään hallitsemattomaksi paisuva ongelma.
Neljä tärkeintä kuolinsyytä ovat aivo- ja sydänsairaudet, keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä. Vuodesta 2007 vuoteen 2017 aivohalvaukset lisääntyivät 27 prosenttia ja ei-synnynnäiset sydänsairaudet 54 prosenttia.
Liian korkea verenpaine on merkittävä tekijä aivo- ja sydänsairauksissa, ja itse verenpainetaudin aiheuttamat kuolemat lisääntyivät kymmenessä vuodessa peräti 95,7 prosenttia.
Vanha tuttu syyllinen
Kiinalaisten elintavat ovat muuttuneet sydän- ja verisuonisairauksia suosivaan suuntaan. Pitempi elinikä, kasvaneet tulot, kaupungistuminen, globalisaatio ja kotona tehdyn, tuoreen ravinnon korvaaminen prosessoiduilla ruoilla vievät kaikki samaan suuntaan.
Taustalta löytyy vanha tuttu syyllinen: ruokavalio ja ennen muuta liiallinen suolankäyttö. Terve kiinalainen kuluttaa päivittäin keskimäärin 10,5 grammaa suolaa, kun suositus on 6 grammaa.
Maailman terveysjärjestö WHO onkin yhteistyössä Kiinan valtion ja paikallisten organisaatioiden kanssa aloittanut kampanjan, jolla pyritään lisäämään kansalaisten ja ruokateollisuuden tietoisuutta suolan vaaroista.
Jos mitään ei tehdä, Kiinalla on piankin käsissään hallitsemattomaksi paisuva ongelma, kun hidastuva talouskasvu yhdistyy rapistuvaan kansanterveyteen.