Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Jopa kolmannes kotihoidon tuella hoidettavista lapsista on yli kolmevuotiaita.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esitti pari viikkoa sitten kotihoidon tuen leikkaamista yli kolmivuotiaiden lasten osalta. Asiasta on noussut keskustelu, joka noudattaa vanhoja jakolinjoja. Vastapuoli puolustaa perheiden oikeutta valita kotihoito. Toinen puoli muistuttaa lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen.

Andersson palasi asiaan torstaina.

– On syytä muistaa, että kukaan ei ole ehdottanut muutoksia perheiden oikeuteen hoitaa lasta kotona kolmevuotiaaksi asti. Lapset ovat yksilöitä, eikä minusta siksi ole syytä poistaa tai heikentää tätä perheiden oikeutta, Andersson kirjoitti Facebookissa.

Ehkä meidän olisi syytä seurata Viroa.

Andersson kuitenkin muistuttaa, että alle kolmivuotiaiden lisäksi jopa 34 000 lasta eli reilu kolmannes kotihoidon tuella hoidettavista lapsista on yli kolmevuotiaita sisaruksia. Heistä maksetaan kotihoidontuen sisaruslisää, kun vanhemmat hoitavat myös vanhemmat lapset kotona.

Vähiten EU:ssa

Andersson pitää sisaruslisää ongelmallisena.

– Se on ristiriidassa varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen kanssa, hän arvioi ja muistuttaa siitä, että Suomessa lasten osallistumisaste on alhaisemmalla tasolla kuin Pohjoismaissa ja EU:ssa keskimäärin.

Hänestä kotona tapahtuvaa hoitoa ja varhaiskasvatusta ei pidä laittaa vastakkain, koska varhaiskasvatuksessa on kyse tavoitteellisesta pedagogisesta toiminnasta, josta ammattilaiset vastaavat.

ILMOITUS

– On aivan outoa, että Suomi haluaa nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, mutta silti maksaa perheille siitä, että yli kolmevuotiaatkin lapset ovat kotona, hän ihmettelee.

– Se tarkoittaa, että vaikka onnistuisimme kehittämään varhaiskasvatusta merkittävästi, pienentämään ryhmäkokoja merkittävästi ja tekemään varhaiskasvatuksesta kokonaan maksutonta, olisi silti kannattavampaa perheille hoitaa yli kolmevuotiaatkin lapset kotona.

Suhteessa köyhyyteen

Andersson puuttuu kirjoituksessaan myös kotihoidon ja lapsiköyhyyden suhteeseen. Lapsiperheköyhyys on viime vuosina yleistynyt. Köyhyys on myös yleisempää monilapsisissa perheissä.

Samaan aikaan moni on nostanut esiin sisaruslisän merkityksen perheiden toimeentulolle.

– Ehkä meidän olisi syytä seurata Viroa siinä että esimerkiksi lapsilisät korotettaisiin merkittävästi, tai että lasketaan perheisiin kohdistuvia maksuja merkittävästi, hän pohtii.

– Joka tapauksessa lapsiperheköyhyyttä ei pidä enää vuonna 2019 hoitaa sellaisella etuudella, jonka ehto on se, että lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!