Protektionismi eli sisämarkkinoiden suojelu ulkopuolisilta tuotteilta ja vapaakaupan vastaisuus on voimistunut maailmanlaajuisesti, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
– Kasvava protektionismi horjuttaa kansainvälistä kauppajärjestelmää ja nakertaa luottamusta Maailman kauppajärjestö WTO:n osalta. WTO on kriisissä, Skinnari toteaa.
Yhdysvallat haastaa kauppapolitiikan luottamusta maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltojen äkillisesti asettamat teräs- ja alumiinitullit sekä uhkailut autojen tuontitulleista marraskuun puolesta välistä lähtien arveluttavat erityisesti Saksan mutta myös Suomen autoteollisuutta. Suomessa tehdyistä Mersuista valtaosa viedään Yhdysvaltoihin. Skinnari ei tosin usko, että autotullit tulisivat voimaan.
Euroopan unioni on jo harkinnut asettavansa Yhdysvalloille vastatullit 35 miljardin euron arvosta.
Kiina oikuttelee
Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota aiheuttaa epävakautta maailmankauppaan, mutta Kiina häiritsee kauppaa myös EU:n alueella omine kauppasääntöineen. Kiina on esimerkiksi ostanut yrityksiä EU:n jäsenmaista, mutta se rajoittaa voimakkaasti EU:n jäsenmaiden toimintaa alueellaan.
Rikkana kaupparokassa on vielä brexit.
– Kaiken kaikkiaan näkymä on synkähkö. Kauppapolitiikka on eräällä tavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan instrumentti, Skinnari toteaa.
Myönteistä kehitystäkin on. EU:lla on vireillä uusia kauppasopimuksia muun muassa Japaniin, Keski-Aasian maihin ja Etelä-Koreaan.
Skinnari on tyytyväinen, että EU – eikä Kiina – on onnistunut neuvottelemaan ns. Mercosur-maiden kanssa alustavan sopimuksen vapaakaupasta. Mercosur-vyöhykkeeseen kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Neuvottelut ovat kestäneet 20 vuotta.
Britannia on Suomen kauppakumppani
Suomen vienti Britanniaan oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2018 Tullin tilastojen mukaan. Tänä vuonna vienti on hiipunut 1,6 miljardiin euroon. Britannia on Suomen 7:nneksi tärkein kauppakumppani.
Suomalaiset vientiyhtiöt ovat jo vuosien ajan varautuneet Britannian eroon EU:sta. Suurilla vientiyrityksillä on kokemusta kaupasta kolmansiin maihin, mutta niille yrityksille, jotka ovat toimineet vain EU:n sisämarkkinoilla, vientimuodollisuudet voivat vaatia lisää voimavaroja ja tietämystä.
Tullimaksut ja rajamuodollisuudet lisäävät yritysten menoja ja vaikuttavat toimitusaikatauluihin. Epävarmaa on, miten tulevat kauppaneuvottelut, Britannian kansallinen politiikka ja punnan kurssin vaihtelu vaikuttavat tulevaisuudessa suomalaistuotteiden viennin kannattavuuteen.
Vielä brexitistä
Brexitin nykyiseksi takarajaksi on päätetty tammikuun viimeinen päivä. Ulkoministeriön brexit-asiantuntija Kristiina Kauppinen toteaa, että brexit voi tapahtua aikaisemminkin.
– Käytännössä odotetaan, mikä on joulukuisten vaalien tulos, ja saako Britannia erosopimuksen voimaan.
Britannian parlamentin hyväksynnän jälkeen erosopimukselle tarvitaan vielä EU:n parlamentin hyväksyntä. Sen jälkeen alkavat tulevien sopimusten neuvottelut, kuten kauppasopimus EU:n ja Britannian välillä.
– Brexitissä on siirtymäaikaa vuoden 2020 loppuun saakka. Jos tulevan suhteen sopimusta ei ole saatu valmiiksi ja voimaan, sopimukseton brexit-ero on mahdollinen.
Kauppisen mukaan on mahdollista, että brexitin siirtymäaikaa pidennettäisiin tarpeen tullen vielä kahdella vuodella. Päätös siirtymäajan pidennyksestä pitäisi tehdä heinäkuuhun mennessä, jolloin esimerkiksi kauppasopimuksen neuvotteluun ja voimaansaattamiseen jäisi vain 11 kuukautta.